Kysely paljastaa puutteita vuoroasuvien lasten asemassa

Vuoroasuminen mahdollistaa vanhempien eron jälkeisen vanhempi-lapsisuhteen jatkumisen, psyykkisen tunnesuhteen ylläpidon ja sitä kautta hyvinvoinnin vahvistumisen. Tutkimus- ja selvitysnäyttö tukee tarvetta kehittää järjestelmiä siten, että lapsen yhdenvertaiset oikeudet toteutuvat molemmissa kodeissa.

Suomen Uusperheiden Liitto ry yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa julkaisivat tänään eduskunnan Pikkuparlamentissa tuoreen vuoroasumiskyselyn tulokset sekä kaikkien eduskuntapuolueiden tuen vuoroasuvan lapsen kirjaamiseksi virallisesti kahteen osoitteeseen.

Kysely paljastaa arjen ristiriidat

Vuoroasumiskyselyyn vastanneet kuvaavat, että lapsen virallinen osoite määräytyy usein käytännön syistä, kuten koulun ja arjen logistisen sujuvuuden, taloudellisten etuuksien, yleisen päävastuun jakautumisen, erotilanteen dynamiikan tai aiemmin vakiintuneiden olosuhteiden perusteella. Tämä ei kuitenkaan aina vastaa lapsen todellista arkea, jos lapsi asuu vuorotellen kahdessa kodissa.

Kyselyyn vastanneiden mukaan vuoroasumista helpottavat aikuisten toimiva keskusteluyhteys ja kyky sopia lasta koskevista asioista, selkeiden sääntöjen ja rytmin mahdollistama ennakoitavuus, kotien väliset lyhyet etäisyydet sekä lasten toiveiden kuuleminen ikätasoisesti.

Kysyttäessä vuoroasuvalle lapselle tarjottavasta tuesta vanhemman sairastuessa vastaajat pitivät tärkeinä vanhemman hoitotahon velvollisuutta selvittää kaikki perheessä asuvat lapset, bonuslapset mukaan lukien, kotiin vietävän avun lisäämistä, tuen ja tiedon tarjoamista molempiin koteihin sekä koulun ja oppilashuollon resurssien ja osaamisen vahvistamista. Vastauksissa nousi esiin myös vastuun rajaaminen niin, että lapselle annetaan mahdollisuus olla lapsi eikä huolenkantaja. Tärkeänä pidettiin myös verkostojen ja vertaistuen mahdollistamista sekä tarvittaessa puolueetonta tukihenkilöä lapselle.

Kyselyssä nousi esiin, että vuoroasumisen kuormitusta ei tunnisteta riittävästi perheiden palveluissa. Tiedonkulku kirjausten, kutsujen ja ohjeiden osalta, palvelujen saavutettavuus, avun pirstaloituneisuus ja kaikkien vanhempien yhdenvertainen kohtelu eivät toteudu riittävästi nykyjärjestelmässä. Käytännön esteinä nousivat esiin esimerkiksi lääkkeiden saatavuus kahteen kotiin ja hoitovastuiden määrittely. Osa vastaajista kokee, että vanhempien vallankäyttö ja manipulointi, kuten vieraannuttaminen, tunnistetaan huonosti ja ilmiötä jopa silotellaan.

Konkreettiset kehittämistarpeet

Vuoroasumiseen liittyvän tuen tarpeita kartoitettaessa vastaajat korostivat erityisesti seuraavia:

• Vuoroasuvalle lapselle mahdollisuus kahteen viralliseen osoitteeseen
• Varmistetaan, että perheiden tukipalvelut tukevat lapsen arkea tasavertaisesti kummassakin kodissa
• Lisätään tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä vuoroasumisesta ja uusperheiden dynamiikasta erityisesti ammattilaisten työssä ja palveluiden kehittämisessä
• Bonusvanhemmat tunnistetaan lapsen arjessa merkittävinä ja tosiasiallisina toimijoina

Puolueet tukevat kahta virallista osoitetta

Suomen Uusperheiden Liitto ry:n puoluesihteereille lähettämässä kyselyssä kartoitettiin eduskuntapuolueiden kantaa kahteen viralliseen osoitteeseen. SDP, Kokoomus, Vihreät, Keskusta, Vasemmistoliitto, RKP, KD, PS ja Liike Nyt kannattivat kaikki kahden virallisen osoitteen kirjaamisen mahdollisuutta lapselle, joka asuu vuorotellen kahdessa kodissa.

Lisäksi selvitimme eduskuntapuolueiden kantaa etuuksiin ja palveluihin. Yhtä puoluetta lukuun ottamatta puolueet kannattivat ajatusta siitä, että lapseen liittyvien etuuksien, kuten asumistuen, tulisi velvoittavasti ulottua vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Viisi puoluetta kannatti myös tukipalvelujen mahdollistamista kahteen kotiin. Vastauksissa korostettiin kuitenkin tarvetta ratkaista uudistukseen liittyviä käytännön kysymyksiä, kuten vastuunjakoa, palvelujen järjestämistä, kustannusvaikutuksia sekä lapsen todellisen edun toteutumista.

Lapsen arki on tunnistettava kahdessa kodissa

Vuoroasumisen yleistyminen edellyttää, että lapsen arki kahdessa kodissa tunnistetaan nykyistä paremmin sekä lainsäädännössä että palveluissa. Tavoitteena tulee olla lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta, joka tukee myös vuoroasuvien lasten hyvinvointia vähentämällä perheiden kuormitusta ja kohtelemalla erilaisia perhemuotoja yhdenvertaisesti.