S-Pankin tutkimus: Digiturvasta on tullut suomalaisille arkipäivää – salasanoissa piilee silti iso riski

Digiturvallisuus rakentuu suomalaisilla ennen kaikkea arjen rutiineista ja omasta toiminnasta verkossa. Siihen kuuluvat esimerkiksi laitteiden ja tunnusten suojaaminen, tilitapahtumien seuraaminen sekä turvallinen asiointi digitaalisissa palveluissa.

Suomalaiset huolehtivat digitaalisesta ja pankkiturvallisuudestaan monin tavoin. Kahdeksan kymmenestä tekee säännöllisesti digiturvaa parantavia tekoja. Selvästi yleisimpiä ovat konkreettiset ja helposti hahmotettavat arjen turvateot, kuten erilaisten älylaitteiden lukitseminen tai tilitapahtumien seuranta: vastaajista noin seitsemän kymmenestä huolehtii näistä rutiineista vähintään viikoittain. Lisäksi valtaosa säilyttää pankkitunnuksiaan huolellisesti ja välttää epäilyttäviä viestejä ja linkkejä. Älylaitteiden lukituksesta huolehditaan lähes yhtä yleisesti kuin siitä, että kodin tai vapaa-ajan asunnon ovet ja ikkunat ovat lukittuina.

Kaikki keskeiset digiturvakäytännöt eivät kuitenkaan ole vielä suomalaisilla vakiintuneet. Esimerkiksi tietoturvan ylläpito ja salasanojen päivittäminen vaativat edelleen huomiota. Lisäksi vain noin puolet käyttää eri salasanoja eri palveluissa, vaikka se on yksi tehokkaimmista tavoista suojautua verkkouhilta.

“Salasanojen päivittämisestä ei ole tullut samalla tavalla automaattista kuin joistain muista arjen turvateoista. Tärkeintä niiden turvallisuudessa on, ettei samaa salasanaa käytetä useassa palvelussa. Salasanoja ei tarvitse vaihtaa jatkuvasti ilman syytä, mutta on tärkeää päivittää ne heti, jos epäilee tietomurtoa tai sitä, että salasana on voinut päätyä vääriin käsiin. Kaksivaiheinen tunnistautuminen tuo lisäksi merkittävän lisäsuojan ja on syytä ottaa käyttöön aina, kun se on mahdollista”, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo.

Digiturva on osa arjen rutiineja

Toisin kuin voisi olettaa, suomalaiset eivät koe digiturvakäytäntöjä erityisen vaivalloisina tai ärsyttävinä. Lähes 70 prosenttia ei pidä esimerkiksi maksujen lisävahvistuksia tai turvallisuusilmoituksia hankalina. Lisäksi turvatoimien tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. Vastaajista yli 70 prosenttia pitää muun muassa vahvaa tunnistautumista perusteltuna turvatoimena.

Eniten kritiikkiä saavat palveluiden turvallisuussyistä tehdyt viivästykset ja estot. Lähes viidennes vastaajista pitää tämän tyyppisiä turvallisuuskeinoja erittäin tai jonkin verran vaivalloisina. Nuoret suhtautuvat digiturvakäytäntöihin hieman kriittisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät.

“Viivästykset ja estot ovat erityisen tehokkaita keinoja henkilötietojen ja pankkitilien suojaamiseen huijauksilta ja tietomurroilta. Toisaalta vaikka ne ärsyttävät, kyselytutkimuskin osoitti, että 64 prosenttia suomalaisista pitää niitä silti erittäin perusteltuina tai tarpeellisina”, Niemelä toteaa.

Omaan osaamiseen luotetaan, läheisten turva huolettaa

Valtaosa suomalaisista uskoo tietävänsä, miten toimia erilaisissa digipalveluiden riskitilanteissa, oli kyse sitten teknisestä tietoturvauhasta, nettikiusaamisesta tai pankkihuijauksesta. Jonkin verran epävarmuutta luo, jos henkilö- tai muita arkaluontoisia tietoja päätyisi vääriin käsiin.

Kokonaisuutena verkko- ja kyberturvallisuus huolettaa säännöllisesti: neljännes vastaajista kertoo miettivänsä digiturvaa vähintään viikoittain. Huoli kohdistuu usein omaa turvaa ja arkea laajemmalle. Yli kolmannes kertoo keskustelevansa läheistensä kanssa digiturvasta ja auttavansa laitteiden ja sovellusten käytössä sekä verkkoasioinnissa vähintään kuukausittain.

Erityisesti ikääntyvien läheisten digiturvallisuus ja digikäyttäytyminen mietityttää suomalaisia. Iäkkäämmät ovat itsekin huolissaan omasta digiturvastaan muita ikäryhmiä useammin. Huolen kohteissa näkyy eroja myös sukupuolten välillä: naiset kantavat enemmän huolta omasta digiturvastaan, miehet puolestaan puolisonsa turvallisuudesta.

Digiturvallisuus on osa yhdenvertaista arkea

Digitaalinen turvallisuus ei ole ainoastaan tekninen kysymys, vaan keskeinen osa sujuvaa ja yhdenvertaista arkea. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita turvallisesti ja luottavaisin mielin. 

”Haluamme jatkuvasti parantaa asiakkaidemme valmiuksia turvalliseen digiasiointiin. Tarjoamme asiakkaillemme esimerkiksi henkilökohtaista tukea digihaasteisiin osana palveluitamme. Digiturvallisuudessa ihminen nähdään usein heikoimpana lenkkinä, mutta osaavana hän on myös vahvin turvatekijä”, Niemelä muistuttaa.

Viime vuoden aikana S‑Pankin digitukeen otettiin yhteyttä erityisesti S‑mobiiliin ja verkkopankkiin liittyvissä arjen digiasioissa. Yleisimmät kysymykset koskivat, S‑mobiilin asennusta ja käyttöä sekä verkkopankkiin kirjautumiseen liittyviä haasteita. Lisäksi huijaukset ja tietoturva mietityttivät digituen asiakkaita.

Pitkäkestoisimmat tukitilanteet liittyivät tapauksiin, joissa digipalveluiden käyttö oli asiakkaalle vielä uutta. Digitukea hyödynnettiin laajasti eri ikäryhmissä, erityisesti silloin, kun pankki- ja digiasiointi olivat asiakkaalle uusia.

Taustatietoja Arjen turvabarometri 2026 -raportista 

S-Pankin Arjen turvabarometri on ajankohtainen vuosittain toistuva katsaus suomalaisten arjen turvallisuuteen. Se kartoittaa, miten suomalaiset kokevat kokonaisturvallisuuden ja miten turvallisuuden tunteen kokemukset näkyvät arjessa eri elämäntilanteissa. Vuosittain toistuvana se vertailee muun muassa eri ajankohtien sekä yhteiskunnallisten ja geopoliittisten muutosten vaikutusta arjen turvallisuuden tunteen kehittymiseen. Raportti kokoaa yhteen eri turvallisuusnäkökulmat muodostaen uudenlaisen kokonaiskuvan suomalaisten arjen turvallisuudesta. 

Arjen Turvabarometri -tutkimus sisälsi seitsemän kysymystä, joista muodostettiin vuosittain seurattava Arjen turvaindeksi. Se kertoo yhdellä luvulla, miten turvalliseksi suomalaiset kokevat arkensa eri näkökulmista. Digitaaliseen turvallisuuteen liittyvä indeksi näyttäytyy toiseksi vahvimmalta, mikä kertoo, että suomalaiset ovat välttyneet vakavilta uhkilta ja omaavat jonkinlaista kykyä toimia tilanteita kohdatessa. Teemaindekseistä vahvimpana näyttäytyy arjen turvallisuusteot, joissa on myös digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä tekoja.

Tutustu Arjen Turvabarometri -katsaukseen (PDF, 2,1 Mt)

Tarkemmat tulokset digiturvallisuuden kokemuksesta pyydettäessä.

Taustatiedot kyselystä     

Kantar Finland Oy toteutti Turvabarometrikyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Tulokset sisältävät tarkastelua maakuntatasolla ja jakaumat ovat lähellä maakuntien edustavuutta väestössä. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–9.3.2026. 

Lue lisää S-Pankin turvatyöstä: s-pankki.fi/turvatyo