Ämmässuolta löytyy tilaa luonnolle ja kiertotalouden edistämiselle – niityt ja lintujen tekopesät tukevat uhanalaisia lajeja

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tehnyt monenlaista työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Espoossa. Alueelle on rakennettu pääskyhotelli, joka tarjoaa kestävän ja turvallisen pesimäpaikan räystäspääskyille ja tervapääskyille. Pääskyhotellissa on yhteensä 46 pesää.

”Pääskyt pesivät aikaisemmin meidän vaaka-aseman katoksessa, joten halusimme tarjota linnuille rauhallisen pesimäpaikan. Vaaka-aseman ympärillä on paljon liikennettä ja muita häiriöitä. Pyrimme ohjaamaan pääskyjä uusiin pesiin muun muassa houkutusäänellä ja siirtämällä hotelliin myös aitoja pesiä”, kertoo HSY:n ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen.

Sekä räystäspääsky että tervapääsky on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi ja niiden elinympäristöjen turvaaminen on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden suojelua. Pesien siirtämiseen vaaditaan suunnitelma, ja siirrot on toteutettu Lupa- ja valvontaviraston myöntämän luvan mukaisesti.

”Ämmässuolle on rakennettu myös tekopesä kattohaikaralle. Viime vuonna alueella vieraili kolme kattohaikaraa, joten toivomme, että nämä palaisivat ja haluaisivat asettua pesimään. Tänä keväänä olemme valmiimpia ottamaan vastaan niitäkin", Suhonen kertoo.  

Niittyjä perustettu entisen kaatopaikan päälle yli 11 hehtaaria

Ämmässuolle on perustettu niittyjä jo yhteensä yli 11 hehtaaria. Tänä kesänä niitä tehdään vielä lisää muutamia hehtaareja. Niittyjä perustetaan vanhan kaatopaikkakummun päälle, jotta ne saataisiin jälleen luonnon käyttöön. Kaatopaikalle ei ole viety asukkaiden jätteitä vuoden 2014 jälkeen, joten niittyjen perustaminen on osa vanhan käytöstä poistetun kaatopaikan hoitosuunnitelmaa.

”Kartoitamme koko ajan uusia sopivia paikkoja niityille. Ämmässuolla on yhä tilaa runsaasti, vaikka siellä tehdäänkin monenlaista työtä kiertotalouden edistämiseksi. Siellä käsitellään myös pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kodeista kerätty biojäte lannoitteeksi maatalouteen. Niityt luovat myös viihtyisyyttä alueella liikkuville kiertotalouden ja ympäristöalan toimijoille”, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.

Niityt tarjoavat hyönteisille ja muille eläimille elinympäristön ja lisäävät kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuutta. Yhteensä niittyjä on tarkoitus perustaa seuraavien vuosien aikana yli 30 hehtaaria, mikä vastaa pinta-alaltaan noin 45 jalkapallokenttää. Uutena kohteena on jätteen poltossa syntyvän tuhkan loppusijoitusalue, joka täyttyi ja poistettiin käytöstä vuonna 2025.

Viime vuonna HSY seurasi päiväperhosia ja pistiäisiä lähes viikoittain kesän ajan. Pistiäisiä havaittiin yhteensä noin 100 lajia. Niiden joukkoon mahtui lajeja tarhamehiläisestä keltasäärimaamehiläiseen, joka oli ennen vuotta 2025 tavattu varmuudella vain kerran Suomesta. Viileä ja sateinen kesäkuu vähensi pölyttäjien määriä monin paikoin Suomessa.

”Runsastuvat kimalaiset viittaavat toivottavasti siihen, että pölyttäjät ovat löytäneet Ämmässuon vielä suhteellisen uudet niityt”, Suhonen toteaa.

Alueella havaittiin 13 eri päiväperhoslajia. Yleisin laji oli hohtosinisiipi, joita tavattiin peräti 140 yksilöä. Myös lanttuperhosia ja nokkosperhosia oli melko runsaasti. Ämmässuolla tavattiin myös yleensä luonnonniittyjä suosivia lajeja kuten idänniittyperhonen, lauhahiipijä ja tesmaperhonen.

Ämmässuon niityt sijaitsevat avoimilla kukkuloilla, joilla tuulee usein. Tuulisuuden on arvioitu vähentävän alueella havaittujen perhosten määrää, mutta tiiviit pintarakenteet estävät puiden ja pensaiden istuttamisen tuulensuojaksi. Perhosten pitkäaikainen seuranta tarjoaa mahdollisuuden arvioida niittyjen rakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä kehittää kasvillisuutta entistä houkuttelevammaksi perhoslajeille.

”Niittyjen perustaminen Ämmässuolle on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Niillä on tärkeä rooli, sillä avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu on keskeinen syy perhosten ja pistiäisten uhanalaistumiseen. Perinteiset monimuotoiset niityt ovat vähentyneet laidunnuksen hiipuessa, ja jäljelle jääneet alueet ovat pieniä ja hajanaisia. Perustamalla niittyjä voimme tehdä vaaditun alueen jälkihoidon luonnon kannalta paremmin. Niityt tarjoavat elinympäristöjä sekä paikallisille että vaeltaville perhoslajeille”, Suhonen toteaa.