1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
20.5.2026 12:06:08 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Mekkoon pääsee tutustumaan Oulun taidemuseossa 22. toukokuuta avautuvassa Huomisen vaatekaappi -näyttelyssä ja sen kaksoiskappaleeseen 1. syyskuuta avautuvassa Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä.
Vuonna 2019 oululaisen hotellin peruskorjauksessa tehtiin harvinainen löytö: parkkipaikan alta paljastui jäänteitä 1600-luvun tavarankuljetuslaivasta. Laiva nimettiin Hahtiperän hylyksi, Oulun ensimmäisen sataman mukaan.
Vuosia kestäneen konservointiurakan jälkeen jäljellä oli puunkappaleita, jotka uhkasivat päätyä jäteastiaan.
”Hylky oli säilynyt vain osittain, eikä kaikkea voinut säilyttää, vaikka jokainen pala dokumentoitiinkin. Se tuntui kurjalta ja aloin miettiä, miten puunkappaleista voisi olla vielä iloa”, kertoo Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko.
Väri suoraan hylystä
Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen koordinaattori Susanna Ahola kuuli ylijäämäpuusta ja sai joukon tutkijoita innostumaan.
Aallon tutkija Inge Schlapp-Hackl kollegoineen muokkasi Oulusta saapuneen, yli 300 vuotta vanhan puun tekstiilikuiduksi professori Michael Hummelin ohjauksessa.
Ensin tutkijat poistivat puusta epäpuhtauksia sisältäneen ulko-osan. Sitten sisäosa pilkottiin pieneksi ja prosessoitiin liukoselluksi, josta tehtiin kuitua Aallon yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kehittämällä, ympäristöystävällisellä Ioncell®-menetelmällä.
Ioncell®-kuidut tuntuvat silkkisiltä ja ovat puuvillaa vahvempia. Kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puun lisäksi kierrätysmateriaaleja, kuten kierrätyspaperia ja -pahvia, tekstiilijätettä, tai vaikka olkea.
Valmis hylkylanka hohtaa himmeästi ja on väriltään kauniin ruskeaa.
Lankaa ei missään vaiheessa valkaistu ja värjätty, vaan väri on suoraan Hahtiperän hylystä, Schlapp-Hackl paljastaa.
”Hylystä tehdyssä sellussa oli todella vähän epäpuhtauksia ja sitä oli yllättävän helppo työstää. Tämä projekti osoitti, että Ioncell®-menetelmällä voidaan tehdä kuitua käytännössä mistä tahansa selluloosapohjaisesta materiaalista. Mahtavinta oli mukaan halunneiden kymmenien aaltolaisten into ja halu juhlistaa ainutlaatuista materiaalia.”
Puun inspiroima
Aallon neulestudiossa lehtori Anna-Mari Leppisaari suunnitteli ja neuloi langasta kaksi identtistä mekkoa: yhden Oulun taidemuseolle ja toisen Aalto-yliopistolle. Mekkojen pintaa korostaa puunsyiden ja digitaalisen kohinan inspiroima kuvio. Leppisaari hyödynsi kuvion ja mekon suunnittelussa vanhemman yliopistonlehtorin Severi Uusitalon kokeellista, evolutiiviseen algoritmiin perustuvaa neuleensuunnitteluohjelmaa.
”Valmis ohjelma ei enää vaadi suurta laskentatehoa ja siten paljon energiaa, vaan esimerkiksi eri pintakuvioehdotukset syntyivät paikallisesti omalla koneellani. Kyse on yhteisluovuudesta, ei siitä, että tekoäly korvaisi suunnittelijan”, Leppisaari korostaa.
Leppisaari neuloi mekot Shima Seikin neulekoneella, saumattomasti yhtenä kolmiulotteisena kappaleena. Näin materiaalia ei mene lainkaan hukkaan.
”Jännitin, miten lanka käyttäytyisi teollisessa koneessa. Se olikin yllättävän vahvaa ja olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen”, Leppisaari sanoo.
Näkymätön perintö näkyväksi
Aalto sai Museovirastolta materiaalin muokkaukseen vapaat kädet. Ainoa toive oli, että lopputulos kunnioittaisi ainutlaatuista löytöä ja jatkaisi sen tarinaa.
”Vedenalainen kulttuuriperintö on usein näkymättömissä, mutta hylkymekko tuo sen osaksi ihmisten arkiympäristöä. Se on vähän kuin historian esipuhuja, modernilla tvistillä”, Minna Koivikko sanoo.
Aalto-yliopiston materiaalimuotoilun asiantuntija Pirjo Kääriäinen on kollegoineen tutkinut yli 15 vuotta erilaisten biomassojen käyttöä tekstiilikuitujen raaka-aineena.
”Me haluamme vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja luonnonvarojen tuhlausta. Laivanhylky on tietenkin poikkeustapaus mutta myös tarina, joka pysäyttää ja lisää materiaalien ymmärrystä ja arvostusta. Jos satoja vuosia vanhasta puusta voidaan tehdä jotain näin hienoa, miksi heitämme koko ajan pois kiertoon sopivia materiaaleja?”
Projekti kesti lähes kaksi vuotta ja siihen osallistui kymmeniä kemian, puunjalostuksen, tekstiilien ja muotoilun osaajia.
”Yhteistyö on Aallon vahvuus. Minusta on upeaa olla töissä yhteisössä, josta löytyy sekä teknistä osaamista että intoa tehdä vähän hullultakin kuulostavia juttuja”, Kääriäinen sanoo.
Huomisen vaatekaappi -näyttely avautuu Oulun taidemuseossa 22.5. Näyttely suljetaan porrastetusti: yläkerta 27.9. ja alakerta 11.10. Lue lisää Oulun taidemuseon sivuilta.
Designs for a Cooler Planet -näyttely Aalto-yliopistossa 1.9. alkaen. Lue lisää Aallon sivuilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna KoivikkoMeriarkeologiMuseovirasto
Puh:040 728 1424minna.koivikko@museovirasto.fiPirjo KääriäinenMateriaalimuotoilun asiantuntijaAalto-yliopisto
Puh:050 381 0217pirjo.kaariainen@aalto.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää9.10.2026 08:56:24 EEST | Tiedote
Uusi aivotutkimus osoittaa, että ensi kertaa tavatun ihmisen herättämät tunteet riippuvat paitsi siitä, koetaanko hänet omaan vai toiseen ryhmään kuuluvaksi, myös hänen tunnetilastaan ja etäisyydestään katsojaan. Ryhmien väliset erot tunteissa tulevat esiin erityisesti, kun toiseen ryhmään kuuluva ihminen tulee lähelle katsojaa.
Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”7.10.2026 09:55:00 EEST | Tiedote
Valtiollinen tuki voi vauhdittaa pk-yrityksen kansainvälistymistä, mutta se voi myös hidastaa prosessia tai aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Uuden tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin. Hyvä uutinen on, että johtajat voivat omilla toimillaan merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen.
Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin30.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.
Pitsinnypläyksellä voidaan valmistaa muotoaan muuttavia tekstiilirakenteita28.9.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet pitsinnypläykseen perustuvia tekstiilirakenteita, jotka voivat muuttaa muotoaan ympäristön muutosten seurauksena. Tutkimuksessa yhdistyvät perinteinen käsityötekniikka, aktiiviset materiaalit ja tietokonemallinnus.
Elokuvataiteen väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista17.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopistossa tarkastettava Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn. Vuorovaikutus, luottamus, valtasuhteet ja tunteet muovaavat sitä, miten yhteistyö ja luova toimijuus rakentuvat elokuvanteon prosessissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme