Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle
20.5.2026 10:55:39 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä
On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä.
–Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään.
Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäristöongelmia vähentämällä autojen tuotantoa, vaan valmistamalla ympäristöystävällisempiä autoja.
–Ruotsissa suhtautuminen metsätalouteen on hänen mukaansa ratkaisevasti erilainen. Ruotsissa metsäteollisuuden kilpailukyky nähdään kansallisena kysymyksenä. Suomessa keskustelua hallitsee jatkuvasti resurssipohjan kaventaminen, vaikka pelkona on tehtaiden sulkemisia ja jalostuksen siirtyminen ulkomaille.
Ruotsin hallitus on viime vuosina korostanut aktiivista kansallista metsäpolitiikkaa ja vahvaa edunvalvontaa EU:ssa, mistä Härmälän mielestä Suomella olisi paljon opittavaa. – Ruotsi korostaa metsien kansantaloudellista merkitystä ja sitä, että kilpailukykyä pitää vahvistaa. Suomessa taas keskustellaan puun käytön rajoittamisesta.
– Metsiä voidaan hoitaa niin, että raaka-ainepohja säilyy ja uusiutuu. Muut maat kadehtivat Suomea tästä voimavarasta, mutta me itse olemme erikoistuneet näkemään omassa toiminnassamme ongelmia.
Härmälän mielestä suomalaisen metsäpolitiikan pitäisi nyt siirtyä puolustuskannalta takaisin rakentavaan ajatteluun. – Viestini tulevalle hallitukselle on, että tarvitsemme edelleen metsäteollisuuspolitiikkaa, joka turvaa kilpailukyvyn, investoinnit ja uudistumisen.
Ilmastopolitiikasta tullut metsien suojelun väline
Härmälä kyseenalaistaa raportissaan voimakkaasti ajatuksen, että ilmastonmuutoksen torjunta perustuisi ratkaisevasti hakkuiden vähentämiseen Suomessa. – Jos Suomi kuvittelee olevansa ilmastonmuutoksen ratkaisija metsien kautta, siinä on jo hieman suuruudenhulluutta mukana.
Hänen mukaansa metsien hiilensidonnalla on luonnontieteelliset rajansa. – Lisäksi maaperän hiilen sitoutuminen on hidasta verrattuna siihen kiireeseen, jolla ilmastopolitiikkaa nyt tehdään. Ilmastoperusteita onkin käytetty tietoisesti uuden metsien suojelupolitiikan välineenä.
– Kun luonnonsuojeluargumenteilla ei ole saatu tarpeeksi metsiä pois talouskäytöstä, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen nostettiin perusteluksi. Jos ihmiseltä kysytään, pitääkö ilmastonmuutosta torjua, vastaus on tietenkin kyllä. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on parempi kuin keskustelussa annetaan ymmärtää, mutta siihen tarvitaan lisää tieteellistä seurantaa ja kattavampia inventointimenetelmiä.
Monet tutkijat ovat Härmälän mukaan osoittaneet, että kupla hakkuiden dramaattisesta ilmastovaikutuksesta on nyt puhkeamassa. – On surullista, että julkisessa keskustelussa on luotu mielikuva, että Suomen ilmastopolitiikan ratkaisut löytyvät hakkuiden rajoittamisesta ja metsien käytön vähentämisestä.
–Mediakeskustelussa metsätalouden merkitystä vähätellään. Työpaikka- ja talousvaikutuksista puhutaan kuin niillä ei olisi merkitystä. Joskus tuntuu, että osa keskustelusta muistuttaa 1970-luvun ideologista yliopistopolitiikkaa. Tieteen nimissä voidaan esittää hyvin yksipuolisia näkemyksiä.
Euroopan ilmastokeskustelun fokus fossiilisten korvaamisessa
Härmälä muistuttaa, että muualla Euroopassa ilmastokeskustelun painopiste on aivan toisaalla kuin Suomessa. – Muissa maissa keskitytään siihen, miten fossiilisia polttoaineita korvataan uusilla teknologioilla ja uusiutuvilla tuotteilla. Suomessa keskustelu pyörii hakkuiden ympärillä.
–Kun Suomessa toimivan kansainvälisen metsäteollisuuden johto korostaa uuden teknologian ja korkean jalostusasteen tuotteiden merkitystä ilmastomuutoksen työkaluina, on vastuutonta, jos raskaan teollisuuden viestejä yritetään vain vaieta kuoliaaksi.
Metsäteollisuuden uudistuminen voisi tarjota Härmälän mukaan Suomelle uuden kasvun mahdollisuuden. – Suomi tarvitsee toimintaympäristön, jossa investointeja uskalletaan tehdä. Uudet tehtaat eivät rakennu Suomeen itsestään, vaan paineita on rakentaa ne lähemmäs markkinoita. Jos näin käy, Suomesta tulee vain raaka-aineen tuottaja ja jalostusarvo syntyy muualla.
EU:n hyökkäys metsäpolitiikkaan
Raportissa käsitellään myös Euroopan unionin kasvavaa vaikutusta metsäpolitiikkaan. Härmälä osallistui Suomen EU-neuvotteluihin 1990-luvulla.
–Tuolloin Suomessa vallitsi vahva yksimielisyys siitä, ettei EU:lle pidä antaa yhteistä metsäpolitiikkaa, koska se olisi johtanut yhteiseen tukipolitiikkaan, jossa metsämaat olisivat alkaneet rahoittaa niitä maita, joissa metsiä ei enää ole.
Härmälän mukaan tilanne on muuttunut, kun EU on viime vuosina tullut yhä syvemmälle kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmasto- ja ympäristölainsäädännön kautta. – Se on hyökkäys kansallisen kompetenssin alueelle.
–Suomessa pitäisi nyt käydä vakava keskustelu siitä, pitäisikö metsätalous kirjata EU:n perussopimuksiin omana erityiskysymyksenään. Laillinen elinkeino ansaitsee myös EU:lta suojaa.
Kansainvälisten metsärahastojen suhteen ei pidä olla sinisilmäisiä
Metsämiesten säätiön rahoittamassa raportissa nostetaan esiin myös kansainvälisten metsärahastojen omistamien metsien siirtyminen pois talouskäytöstä. –Näen hyvin konkreettisena vaarana sen, että satojatuhansia hehtaareja voidaan ostaa pois talouskäytöstä eräänlaisina luonnonarvokompensaatioina.
–Seurauksena voisi olla tilanne, jossa kansainväliset yhtiöt jatkavat saastuttavaa tuotantoaan muualla, mutta kompensoivat toimintansa ostamalla suomalaisia metsiä pois aktiivisesta metsätaloudesta. Tässä ei pidä olla sinisilmäinen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Härmälä, esa.harmala@outlook.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli
Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli
Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme