Kokoomuksen Kaunistola: Suomi ei saa toistaa Ruotsin virheitä

Kokoomuksen kansanedustaja Mari Kaunistola korosti eduskunnan keskustelussa sisäisen turvallisuuden selonteosta, että Suomessa on vielä mahdollisuus estää Ruotsista tuttu kehitys, jossa nuoret ajautuvat järjestäytyneen rikollisuuden, väkivallan ja huumekaupan piiriin.

”Nuoriso- ja jengirikollisuuden vakavoituminen on ilmiö, johon meidän on puututtava nykyistäkin tehokkaammin, ennen rikoskierteen pahenemista. Yhä useampi nuori ajautuu väkivallan, laittomien aseiden ja huumeiden tielle. Suomessa ei ole varaa tehdä Ruotsin virheitä”, Kaunistola toteaa.

Kaunistola nosti esiin erityisen huolestuttavan ilmiön, jossa rikoksia tilataan anonyymisti sosiaalisen median kautta ja tekijöiksi rekrytoidaan jopa alle 12-vuotiaita lapsia.

”Tällainen tilaustoiminta kytkeytyy ulkomaisiin rikollisjärjestöihin ja huumekauppaan. Nämä ovat kehityssuuntia, jotka on pysäytettävä nyt. Ei sitten, kun ongelmat ovat juurtuneet pysyväksi osaksi yhteiskuntaa”, Kaunistola sanoo.

Kaunistolan mukaan rikollisuuden torjunta ei tarkoita vain kovia toimia, vaan myös ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea nuorille ja perheille.

”Tarvitsemme yhä enemmän viranomaisten välistä moniammatillista, saumatonta yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Se on kaiken ennalta estävän työn perusta”, Kaunistola painottaa.

Samalla kokoomuksesta halutaan lähettää yksiselitteinen viesti huumausaineiden käytön normalisoinnista.

”Jokainen huumekaupassa liikkuva euro vahvistaa rikollisverkostoja ja heikentää turvallisuutta. Tarvitsemme vahvempia ennaltaehkäiseviä toimia sekä vahvan viestin: EI huumemyönteisyydelle. Hoitoon on päästävä nopeasti, yksikään ihminen ei saa jäädä yksin riippuvuuden kanssa”, Kaunistola sanoo.

___________________

Kokoomuksen ryhmäpuhe sisäisen turvallisuuden selonteosta. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies, 

Suomea koskettavat monet uudet sisäisen turvallisuuden uhat ja ongelmat, joiden 
kehityskulkuun meillä on kuitenkin vielä mahdollisuuksia vaikuttaa. Ajankohtaisena 
esimerkkinä viime viikon droonihavainnot Uudellamaalla konkretisoivat jälleen, miten 
turvallisuuttamme uhkaavat uuden ajan ilmiöt vaikuttavat arkeemme. 

Sisäisen turvallisuuden selonteossa on tunnistettu näitä uhkakuvia. Nuoriso- ja 
jengirikollisuuden vakavoituminen on ilmiö, johon meidän on puututtava nykyistäkin 
tehokkaammin, ennen rikoskierteen pahenemista.

Yhä useampi nuori ajautuu väkivallan, 
laittomien aseiden ja huumeiden tielle. Esimerkiksi Helsingissä nuorten väkivaltarikollisuus 
on poliisin tilastojen mukaan kasvanut hyvin dramaattisesti. Tämä on väärin, ja äärimmäisen 
huolestuttavaa. 

Jengirikoksiin liittyy myös alle rikosvastuuikäisten hyväksi käyttäminen. Erityisen 
huolestuttavaa on niin kutsuttu Crime-as-a-Service-toiminta, jossa rikollisuutta hankitaan 
tilaustyönä, anonyymisti somen eri alustoilla kuten Telegramissa. Viime viikolla uutisoitiin 
poliisin paljastaneen jo neljä tähän liittyvää tapausta. Jokaisessa tekijät on saatu kiinni, 
rikosten tilaajia ei. 

Rikoksiin rekrytoidut ovat jopa alle 12-vuotiaita. Toiminta kytkeytyy ulkomaisiin 
rikollisjärjestöihin ja huumekauppaan. Samalla alaikäisten osallistuminen väkivaltaiseen 
ekstermistiseen ja terroristiseen toimintaan on lisääntynyt. 

Suomessa ei ole varaa tehdä Ruotsin virheitä. Nämä ovat kehityssuuntia, jotka on 
pysäytettävä nyt – ei sitten, kun ongelmat ovat juurtuneet pysyväksi osaksi yhteiskuntaa. 

Arvoisa puhemies, 
Selonteossakin tunnistetaan, että myös informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat kasvavat 
nopeasti, etenkin Venäjän hybridivaikuttamisen jatkuessa edelleen. Rikollisuus siirtyy yhä 
enemmän verkkoon, mikä hälventää valtiollisia rajoja tehden rikollisuudesta 
kansainvälisempää. 

Esimerkiksi tietoverkkoavusteiset petokset ovat nykyään yksi merkittävimmistä globaaleista 
rikollisuuden uhista. Talouspetosten aiheuttamat maailmanlaajuiset taloudelliset 
menetykset ovat myös valtavia – viime vuonna määräksi arvioitiin jopa 442 miljardia 
Yhdysvaltain dollaria. Kyberuhkiin vastaaminen on keskeistä tulevina vuosina, teknologian 
kehittyessä huimaa vauhtia. 

Samoin välineellistetty ja laiton maahantulo tuovat haasteensa turvallisuudellemme. 
Vaarallisten henkilöiden maahanpääsy ja laajamittainen maahantulo ovat ilmiöitä, joihin meidän on kyettävä vastaamaan.

Jos järjestelmä kuormittuu liikaa laajamittaisen 
maahantulon takia, joukkoon on helpompi soluttaa rikollisia tai tiedustelijoita. Erityisesti 
Venäjän arvaamattomuuden vuoksi tässä on oltava valppaana.  
  
Tämä kaikki kielii siitä, miten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.

Arvoisa puhemies, 

Uusien uhkien ohella vanhat eivät ole kaikonneet. Erityisen huolestuttava kehityskulku on 
huumausainemyönteisyyden kasvu Suomessakin. 

Huumeiden käyttö tuo mukanaan traagisia inhimillisiä vaikutuksia sekä järjestäytynyttä 
rikollisuutta. Jokainen huumekaupassa liikkuva euro vahvistaa rikollisverkostoja ja heikentää 
turvallisuutta. Siksi huumerikollisuuden torjuntaan tarvitaan vielä vahvempaa poliisityötä ja 
tehokkaampaa puuttumista katu- ja nettikauppaan. Huumeiden vastaisessa työssä – kuten 
muissakin ilmiöissä – keskeistä on erityisesti moniammatillinen, viranomaisten välinen 
saumaton yhteistyö. 

Tarvitsemme vahvempia ennaltaehkäiseviä toimia, sekä vahvan viestin: EI 
huumemyönteisyydelle. Perheitä on valistettava huumeiden vaaroista ja nuorille tarjottava 
oikea-aikaisesti tukea ja palveluita, mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Hoitoon 
on päästävä nopeasti – yksikään ihminen ei saa jäädä yksin riippuvuuden kanssa. 

Arvoisa puhemies, 

Ammattilaisemme poliisissa, rajalla, tullissa, hätäkeskuksissa ja pelastuslaitoksissa tekevät 
mittaamattoman arvokasta työtä turvallisuutemme eteen. Resurssit, pitkäjänteinen rahoitus 
ja hyvien toimintamallien kehittäminen ovat keskiössä, kun puhutaan sisäisestä 
turvallisuudesta.

Suomi on jo edelläkävijä viranomaisten saumattomassa yhteistyössä. 
Hyvänä esimerkkinä on poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö, joka on 
Euroopankin mittakaavassa harvinaista. 

Lopuksi, aukottomaan rikostorjuntaan kuuluu oikeuden saaminen kohtuuajassa. Meidän 
tulee huolehtia, että myös oikeudenhoidon – syyttäjän ja tuomioistuinten resurssit vastaavat 
kovaan tarpeeseen. Samalla kasvava rikollisuus ja sen uudet muodot luovat painetta 
vankeinhoitoonkin. 

On tärkeää, että viranomaisten toimivaltuudet vastaavat aikaa ja sen ilmiöitä. Myös 
rangaistusten johdonmukainen koventaminen, tiedonvaihdon parantaminen oikeusvaltion 
periaatteita kunnioittaen, sekä varautuminen laajamittaisiin turvallisuusuhkiin on keskeistä. 
Tämä edellyttää jatkuvaa kehittämistä niin kansallisella kuin EU:nkin tasolla. 

Vain näin voimme pitää kiinni yhteiskuntamme arvokkaimmasta ominaisuudesta, 
turvallisuudesta. 

Kiitos.