Vastavalmistuneiden kansainvälisten osaajien työllisyystilanne on heikentynyt

Vastavalmistuneiden kansainvälisten osaajien työllisyystilanne on heikentynyt 12 prosenttiyksikköä vuosien 2021–2025 välillä. Siinä missä vuonna 2025 suomalaisilla työ oli valmistumishetkellä olemassa tai tiedossa 77 prosentilla, kansainvälisillä osaajilla se oli vain 51 prosentilla. Tulos käy ilmi Tekniikan akateemiset TEKin ja yliopistojen yhteisestä Graduate Survey-tutkimuksesta, jossa selvitetään tekniikan alan vastavalmistuneiden kokemuksia opintoihin ja työelämään liittyen.

Ongelma koskettaa merkittävää määrää vastavalmistuneita tekniikan alan yliopistokoulutettuja osaajia, sillä kansainvälisten osuus vastavalmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä on yli neljäsosa. Esimerkiksi LUT-yliopistossa määrä on tätäkin suurempi.

– Merkittävät tekijät työllistymisen vaikeuden taustalla ovat kielitaito, verkostot sekä sopivien töiden puute, kertoo TEKin tutkija Virve Murto.

– Suomalaiset opiskelijat kerryttävät oman alansa työkokemusta opintojensa aikana huomattavasti enemmän kuin kansainväliset opiskelijat. Työssäkäynti taas kerryttää verkostoja, samoin kuin diplomityön tekeminen yritykseen. Näillä on datamme perusteella selvä positiivinen yhteys valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, Murto sanoo.

Yli 60 prosentilla niistä kansainvälisistä vastavalmistuneista, jotka olivat tehneet diplomityönsä yritykseen, työ oli olemassa tai tiedossa valmistumishetkellä. Mikäli diplomityö oli tehty itsenäisesti, oli työ tiedossa tai olemassa 45 prosentilla. Suomalaisista opiskelijoista diplomityönsä johonkin yritykseen teki 64 prosenttia, kun kansainvälisillä luku jäi 30 prosenttiin.

– Isoista tekniikan alan yliopistoista työllistymistilanne on erityisen heikko LUT-yliopistosta valmistuneilla kansainvälisillä osaajilla. Heistä vain 43 prosentilla oli työ olemassa tai tiedossa valmistumishetkellä. Samaa ilmiötä ei ole LUTista valmistuneilla suomalaisilla, vaan he työllistyvät paremmin kuin muista isoista tekniikan alan yliopistoista valmistuneet, Murto huomauttaa.

Isoiksi tekniikan alan yliopistoiksi lasketaan tässä vertailussa Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja LUT-yliopisto. Aalto-yliopistosta ja Oulun yliopistosta valmistuneilla kansainvälisillä osaajilla työ oli olemassa tai tiedossa 57 prosentilla, Tampereen yliopistosta valmistuneilla 68 prosentilla.

Yliopistoissa on syytä keskittyä opiskelijoiden verkostojen kehittämiseen

TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela painottaa, että kesätöiden sekä diplomityö- ja gradupaikkojen tärkeys valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta on kiistatonta. Verkostojen merkitys korostuu erityisesti piilotyöpaikkojen löytämisessä ja saamisessa.

– Mikäli kansainvälisten vastavalmistuneiden työllistymistä ei saada kohennettua, menetämme valtavan määrän osaamista ja potentiaalia. Yliopistojen kannattaisi yhdessä yritysten kanssa auttaa opiskelijoitaan saamaan diplomityö- ja gradupaikkoja, sekä alasta riippuen myös harjoittelupaikkoja, Nokela sanoo.

Nokela nostaa esiin myös kielitaidon merkityksen ja korostaa, että kielen oppimisen mahdollisuudet eivät pääty siihen, kun yliopiston ovet laitetaan kiinni.

– Kahden vuoden pituisen maisteriohjelman aikana ei ehdi oppia työllistymisen kannalta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Olisi tärkeää, että vastavalmistuneilla kansainvälisillä osaajilla olisi riittävä englannin kielen taito sekä kotimaisen kielen alkeet, joiden pohjalta kielen oppiminen voisi jatkua työpaikalla.

TEK Graduate Surveyssa kartoitetaan vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaamista, opintojen sujuvuutta, työelämäkokemusta ja työllistymistilannetta sekä yleistä tyytyväisyyttä suoritettuun tutkintoon. Kyselyn piirissä ovat tekniikan alan koulutusta antavat yliopistoyksiköt ja se tavoittaa lähes kaikki Suomessa valmistuvat diplomi-insinöörit ja arkkitehdit. 

Graduate Surveyn tuloksia käydään läpi 4.6. kello 9–10 järjestettävässä Tie auki työelämään: keinoja vastavalmistuneiden työllistymiseen -webinaarissa.