Aalto-yliopisto

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

26.5.2026 05:30:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Jaa

Lähes puolet suomalaisista kotitalouksista sijoittaa jo osakkeisiin tai rahastoihin, ja Suomi kuuluukin sijoittamisen ja talousosaamisen eurooppalaiseen kärkeen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisista on tullut omistajakansa.

Kaavio kuvaa suomalaisten osake- ja rahasto-omistusten arvon kasvua vuosina 2009–2023, nousten 32,7 miljardista eurosta 100,5 miljardiin euroon. Henkilökohtaiset omistukset ja sijoitusyhtiöiden omistukset mukana.

Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt vauhdilla 15 vuoden aikana, selviää Aalto-yliopiston laajasta tutkimuksesta. Se paljastaa, että suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009–2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa. Aiemmat sijoittamista koskevat selvitykset ovat usein perustuneet kyselyihin, mutta nyt julkaistu tutkimus pohjautuu koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon. Sen ansiosta suomalaisten sijoittamista voidaan tarkastella aiempaa luotettavammin ja yksityiskohtaisemmin.

Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä: vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi. Vuonna 2009 osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitti vajaa neljännes suomalaisista, mutta vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia. Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhdeksi kotitaloudeksi, sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo lähes puolet eli 47 prosenttia.

”Suomessa ei ole totuttu ajattelemaan, että olisimme sijoittamisen mallimaa. Tutkimuksen perusteella siihen olisi kuitenkin syytä. Suomalaiset ovat aivan Euroopan kärkeä myös talousosaamisessa”, Knüpfer sanoo.

Tutkimus haastaa samalla sitkeän käsityksen suomalaisista varovaisina säästäjinä, jotka makuuttavat rahansa pankkitileillä.

”Suomessa sijoittamisesta on tullut olennainen osa kansalaisten arkea. Kehitys on tapahtunut pitkälti ilman merkittäviä valtion politiikkatoimia, mikä tekee muutoksesta etenkin Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen”, Knüpfer sanoo.

Sijoittamisen yleistymisen taustalla Suomessa vaikuttanevat muun muassa sijoittamista käsittelevien sisältöjen lisääntyminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, pankkien kilpailu sijoittaja-asiakkaista, osakesäästötilin käyttöönotto ja talousosaamisen vahvistaminen kouluissa.

Sijoitusvarallisuuden määrässä Suomi sijoittuu myös Euroopan kärkeen, vaikkakin ero Ruotsiin on edelleen merkittävä. Ruotsalaisilla on osakkeissa ja rahastoissa 58 prosenttia likvidistä rahoitusvarallisuudesta, mutta Suomessa luku on yli 13 prosenttiyksikköä pienempi.

”Meillä sijoitusten osuus säästöistä on vielä pieni verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa valtio on kannustanut kansalaisia sijoittamaan esimerkiksi uudistamalla eläkejärjestelmää ja verotuksella, mitä meilläkin tulisi harkita”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

Vaikka sijoittaminen on yleistynyt, isolla osalla sijoittajista on vain vähän sijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkkujen mediaaniarvo oli 8 732 euroa vuonna 2023. Sijoitussalkkujen keskiarvo taas oli 75 035 euroa.

Sijoituksillaan vähintään miljoonan euron varallisuuden kartuttaneita oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä 9 775. Nämä sijoitusmiljonäärit omistivat yksinään 43 prosenttia koko sijoitusvarallisuudesta. Yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuus oli 492 ihmisellä.

Sijoittajissa näkyvät myös selvät väestöryhmien erot. Keskimääräinen sijoittaja on Knüpferin mukaan muuta väestöä vanhempi ja todennäköisemmin mies, kaupunkilainen, ruotsinkielinen sekä yliopistokoulutettu. Naiset muodostavat jo lähes puolet sijoittajista, mutta heillä on miehiä vähemmän sijoitusvarallisuutta.

Kun sijoittaminen on yleistynyt, myös sijoittajien merkitys taloudessa ja yhteiskunnassa on kasvanut.

”On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että suomalaiset haluavat pyrkiä vaurastumaan sijoittamalla. Sijoittajat rahoittavat myös suoraan ja välillisesti yritysten kasvua”, Pörssisäätiön Lounasmeri sanoo.

Sijoittamisen yleistyminen näyttää jatkuvan edelleen.

”Suomessa ollaan pian tilanteessa, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Olemme jo nyt Euroopan kärkeä. Seuraava kysymys kuuluu, miten Suomesta voisi tulla ykkönen”, Knüpfer päättää.

Lisää tutkimuksesta Aalto Ownership Labin sivuilla

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Samuli Knüpfer
Omistajuuden professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
p. 040 726 3043
samuli.knupfer@aalto.fi

Sari Lounasmeri
Toimitusjohtaja, Pörssisäätiö
p. 050 372 5925
sari.lounasmeri@porssisaatio.fi

Kuvat

Kuvassa kaavio suomalaisten osake- ja rahasto-omistusten arvosta vuosina 2019–2023. Arvo on noussut vuoden 2019 noin 68 miljardista eurosta vuoden 2023 noin 100,5 miljardiin euroon. Kaaviossa eritelty henkilökohtaiset ja sijoitusyhtiöiden omistukset.
Lataa
Samuli Knüpfer
Samuli Knüpfer
Nita Vera Aalto-yliopisto
Lataa
Sari Lounasmeri
Sari Lounasmeri
Pörssisäätiö
Lataa
Graafi, jossa näkyy suomalaisten osakkeiden tai rahastojen omistusprosenttien kasvu vuosina 2004–2020. Henkilöiden omistus on noussut 35 %:iin ja kotitalouksien 47 %:iin.
Lataa
Kaavio: Sijoittajien demografiset ominaisuudet. Eniten sijoittajissa on keski-ikäisiä (46,7%), miehiä (81,4%), ruotsinkielisiä (9%), kaupunkilaisia (54%), sekä korkeakoulutettuja (51%). Lähde: Verohallinto ja Tilastokeskus.
Lataa
Kaavio näyttää, että Suomi sijoittuu osakkeisiin tai osakerahastoihin sijoittavien kotitalouksien yleisyydessä toiseksi Ruotsin jälkeen eri maissa.
Lataa
Kaaviossa esitetään sijoitussalkkujen arvo vuosina 2009-2023. Keskiverto- ja mediaaniarvot kasvaneet merkittävästi. Keskimäärin henkilökohtaisten salkkujen arvo on noussut enemmän kuin kotitalouksien.
Lataa
Taulukko miesten ja naisten sijoitusvarallisuuden jakaumasta sekä keskiarvoista eri sijoituskohteissa. Naisilla on pienempi osuus sijoitusvarallisuudesta verrattuna miehiin.
Lataa
Taulukko, joka vertaa sijoitusvarallisuuden osuutta eri maakunnissa Suomessa. Ahvenanmaa ja pääkaupunkiseutu erottuvat korkeammilla luvuilla.
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

LinkedIn: Aalto University

Facebook: Aalto University

Bluesky: aalto.fi

IG: Aalto University

Youtube: Aalto University

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi25.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely26 rikastuttaa tänä vuonna ydinkeskustan kaupunkikulttuuria. Muotinäytös Näytös26 tapahtuu ulkotilassa Lasipalatsin aukiolla. Kaikki kaupunkilaiset voivat seurata muotinäytöstä torstaina 28. toukokuuta klo 19–20 livelähetyksenä Bio Rexin jättimäiseltä ulkonäytöltä sekä verkossa osoitteessa aalto.fashion ja Instagramissa @aalto_fashion. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely26 taas on yleisölle avoinna Bio Rexin lämpiöissä 30.5.–7.6.2026. Lisäksi Aalto-yliopiston kampuksella on esillä Näytös/Näyttely26-satelliittinäyttely perjantaihin 12. kesäkuuta saakka. Aiemmasta poiketen Näytös/Näyttely26-palkinnot jaetaan vasta perjantaina 29. toukokuuta klo 14.50–15.50 Bio Rexissä järjestettävän puheohjelman yhteydessä. Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekst

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona20.5.2026 12:06:08 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla. Mekkoon pääsee tutustumaan Oulun taidemuseossa 22. toukokuuta avautuvassa Huomisen vaatekaappi -näyttelyssä ja sen kaksoiskappaleeseen 1. syyskuuta avautuvassa Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye