Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa
21.5.2026 09:33:10 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja.
- Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi.
- Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta.
- Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä
- Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa.
- Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta.
- Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä (PMJ) on EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin perustuva työkalu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä eräiden muiden vakavien rikosten torjunnassa. Sitä ei ole tarkoitettu Kelan etuuskäsittelyn yleiseksi tiedonhakukanavaksi.
”Pelkästään toimeentulotuen käsittelyyn tiliotteita pyydetään Kelan ilmoituksen mukaan noin 1,7 miljoonaa vuodessa ja määrä jatkaa kasvuaan. Uudistuksen myötä PMJ:stä tulisi ensisijainen tapa tietojen hankkimiseen ja kyselyjen helpottuminen todennäköisesti edelleen lisäisi niiden määrää. Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä tällaiseen käsittelyyn. Kuormitus voisi myös vakavasti heikentää järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mika Linna.
Linna huomauttaa, että uudistuksen hyödyt jäisivät vähäisiksi. Konkreettista näyttöä piiloon jäävistä väärinkäytöksistä ei ole. Vuonna 2025 Kelan tietoon tuli noin tuhat epäiltyä väärinkäytöstä. Niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä runsaat 7 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea (0,05 prosenttia). Epäilyistä vain puolet päätyy poliisin tutkittavaksi, ja niistäkin vain osa liittyy toimeentulo- ja asumistukiin, joten lopullinen rahamäärä jää murto-osaan.
”Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään ihmisiä, jotka saattavat väärinkäyttää järjestelmää summilla, jotka ovat talouden kannalta mitättömiä.”
Lisäksi PMJ kattaa vain kotimaiset tilit, joten ulkomaiset tilit ja kryptovarallisuus jäisivät valvonnan ulkopuolelle. Valvonta siis kohdistuisi lähinnä lainkuuliaisiin kansalaisiin, eivätkä vilpillisesti toimivat juurikaan jäisi kiinni.
Kustannushyödyt eivät saa jyrätä yksityisyyden suojaa
Perustuslakivaliokunta on jo 2018 linjannut, ettei Kelan tiedonsaantioikeus ole rahanpesudirektiivin edellyttämä tarkoitus eivätkä pelkät toiminnalliset tai kustannushyödyt riitä perusteeksi henkilön suostumuksesta riippumattomalle ja syvälle yksityiselämän suojaan kohdistuvalle tiedonhankinnalle. Toukokuun alussa tulleessa lausunnossaan valiokunta oli niukkasanaisempi, mutta sen kuulemat asiantuntijat nostivat esiin useita ongelmia.
Linna huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on rinnastanut tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Esitys vaarantaa tietosuojan, sillä henkilötietoja käsiteltäisiin laajasti ilman vaikutusten arviointia eivätkä kuvatut suojatoimet vaikuta riittäviltä.
”Jos esitys hyväksytään, PMJ:n tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietojen käytöstä voidaan jatkossa säätää yksinkertaisella enemmistöllä lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Vaikutukset pankkisalaisuuteen, pankkien liiketoimintaan ja Suomen houkuttelevuuteen liiketoimintaympäristönä olisivat kielteisiä.”
Lue lisää
Yhteyshenkilöt
Mika LinnaJohtava asiantuntija
Puh:+358 50 347 6677mika.linna@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 50 537 9784johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Dokumentaristi Sami Kieksi sukeltaa digihuijausten maailmaan – FA kumppanina uudessa tv-sarjassa20.5.2026 10:05:30 EEST | Tiedote
Voiko digitalisaatioon enää luottaa? Nelosen uusi kuusiosainen dokumenttisarja Sami Kieksi: Digihuijaukset paljastaa, miten digitaalinen rikollisuus toimii ja miksi kukaan ei ole siltä turvassa. Ohjelma on tehty yhteistyössä Finanssiala ry:n (FA) kanssa. FA on rahoittanut dokumenttisarjan tekoa.
FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais
Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote
Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.
Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.008.5.2026 12:23:52 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme