Kevään 2026 talousennuste: kasvu hidastuu ja energiasokki nopeuttaa inflaatiota EU-tasolla
21.5.2026 13:02:10 EEST | Euroopan komission Suomen-edustusto | Tiedote
Komission kevään 2026 talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuus heikkenee EU-maissa Lähi-idän konfliktin vuoksi. Suomessa on havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä.
Ennen helmikuun 2026 loppua näytti siltä, että EU:n talous jatkaa maltillista kasvuaan ja inflaatio hidastuu. Näkymät ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti Lähi-idän konfliktin myötä. Energiahyödykkeiden hintojen nopea nousu alkoi kiihdyttää inflaatiota muutama viikko konfliktin puhkeamisen jälkeen, ja talouden toimeliaisuus on hidastumassa. Tilanteen odotetaan paranevan hieman vuonna 2027, jos energiamarkkinoiden jännitteet lievenevät.
EU:n BKT kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2025, ja kasvun ennustetaan hidastuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2026. Ennustetta on tarkistettu alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä syksyn 2025 talousennusteesta. Vuonna 2027 BKT:n odotetaan kasvavan jälleen 1,4 prosenttia. Myös euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. Nyt ne ovat 0,9 prosenttia vuonna 2026 (syksyn ennusteessa 1,2 %) ja 1,2 prosenttia vuonna 2027 (syksyn ennusteessa 1,4 %). Suomessa puolestaan BKT kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2025. Sen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,4 prosenttia vuonna 2027.
Euroalueen inflaatioarvioita on tarkistettu ylöspäin 3,0 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2027. Syksyn ennusteessa nämä luvut olivat 1,9 prosenttia ja 2,0 prosenttia. Suomessa inflaation ennustetaan puolestaan nousevan 2,4 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan siitä 1,9 prosenttiin vuonna 2027.
EU:n talous jatkaa kasvuaan, joskin hitaammin
EU on energian nettotuoja, joten Lähi-idän konfliktin aikaansaama energiasokki vaikuttaa sen talouteen rajusti. Sokki on vieläpä toinen alle viiteen vuoteen. Kulutuksen odotetaan kuitenkin pysyvän tärkeimpänä kasvun edistäjänä. Kiristyvät rahoitusehdot, pienemmät voitot ja lisääntynyt epävarmuus rajoittavat yritysinvestointeja. Lisäksi ulkoisen kysynnän heikkeneminen hidastaa viennin kasvua. EU:n investoinnit energia-alan häiriönsietokykyyn erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkimainingeissa tuottavat tulosta. Toimituslähteiden monipuolistaminen, hiilestä irtautuminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat auttaneet EU:n taloutta selviytymään nykyisestä tilanteesta.
Energian hinnan nousu vauhdittaa inflaatiota
Lyhyen aikavälin inflaationäkymät ovat heikentyneet syksyn 2025 talousennusteen jälkeen. Kuluttajahintainflaation odotetaan olevat huipussaan vuonna 2026 ja hidastuvan vuonna 2027. Energiahyödykkeiden hintojen odotetaan laskevan vähitellen mutta pysyttelevän noin 20 prosenttia sotaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.
Vuonna 2025 työllisyys kasvoi EU-maissa 0,5 prosenttia, ja EU:n talouteen syntyi yli miljoona työpaikkaa. Vuonna 2026 työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan 0,3 prosenttiin ja nousevan jälleen 0,4 prosenttiin vuonna 2027. Työttömyysasteen pitkään jatkuneen laskun odotetaan päättyvän ja vakiintuvan noin 6 prosenttiin vuonna 2027. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 10,1 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 9,8 prosenttiin.
Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan EU:ssa 3,1 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2025) 3,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu vaimeasta talouden toimeliaisuudesta, kasvaneista korkomenoista, heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien ja yritysten tukitoimista energian hinnannousun vaikutuksia vastaan sekä puolustusmenojen kasvusta. Suomessa alijäämäksi vuodelle 2026 ennustetaan 4,5 prosenttia ja vuodelle 2027 4,6 prosenttia.
Euroalueella velkasuhteen ennustetaan kasvavan 88,7 prosentista (vuonna 2025) 90,2 prosenttiin (vuonna 2026) ja edelleen 91,2 prosenttiin (vuonna 2027) suhteessa BKT:hen. Suomessa julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 91,2 prosenttia ja ensi vuonna 93,1 prosenttia.
Tarjontahäiriöt heikentävät talouden näkymiä
Ennustetta sumentaa suuri epävarmuus Lähi-idän konfliktin kestosta ja sen vaikutuksista maailman energiamarkkinoihin. Tämän vuoksi perusennustetta täydennetään vaihtoehtoisella skenaariolla, jossa häiriöiden oletetaan kestävän pidempään. Tässä skenaariossa energiahyödykkeiden hintojen oletetaan nousevan merkittävästi perusennusteen futuurikäyriä korkeammiksi ja saavuttavan huippunsa vuoden 2026 lopussa, minkä jälkeen ne lähenevät vähitellen perusennustetta vuoden 2027 loppuun mennessä. Toisin kuin perusennusteessa tässä skenaariossa inflaatio ei hellittäisi eikä talouden toimeliaisuus elpyisi vuonna 2027. Lisäksi hintojen nousu voisi saada kotitaloudet ja yritykset vähentämään kulutustaan ja investointejaan voimakkaammin.
Lisäksi tiettyjen hyödykkeiden ja tuotantopanosten, kuten joidenkin jalostettujen öljytuotteiden, heliumin ja lannoitteiden, tarjontapula voisi pahentua. Tällä voisi olla kerrannaisvaikutuksia globaaleihin tuotantoketjuihin ja elintarvikkeiden hintoihin. Vahvat julkiset investoinnit puolustuksen ja energiasiirtymän kaltaisille aloille voivat kompensoida yksityisen sektorin heikkoja näkymiä. Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus: tuottavuuden kasvu voisi tukea investointeja EU:ssa.
Tausta
Tämä ennuste perustuu teknisiin oletuksiin vaihtokursseista, koroista ja hyödykkeiden hinnoista (tilanne 29. huhtikuuta). Euroopan komissio julkaisee talousennusteen joka vuosi, yhden keväällä ja toisen syksyllä.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_1120
Yhteyshenkilöt
Ismo UlvilaTiedotuspäällikkö
Puh:050 541 1122ismo.ulvila@ec.europa.euNina HottiTiedottaja
Puh:050 384 7857nina.hotti@ec.europa.euEuroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan komission Suomen-edustuston tehtävänä on:
- Tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.
- Tarjota suomalaisille tiedotusvälineille ja suoraan kansalaisille tietoa EU:n toimista ja päätöksistä
toimia EU-komission edustajana Suomessa.
- Raportoida komissiolle tärkeistä poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.
Euroopan komission Suomen-edustuston kotisivu: https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Euroopan komission Suomen-edustusto
Rikkomispäätökset: Komissio kehottaa Suomea korjaamaan puutteet EU:n lainsäädännön noudattamisessa8.7.2026 13:30:26 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan heinäkuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenmaita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomi saa komissiolta kolme huomautusta.
EU:n uusi toimintasuunnitelma ohjaa tekoälyn käyttöä kyberturvallisuudessa7.7.2026 16:07:56 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman, miten kehittyneitä tekoälymalleja voidaan hyödyntää kyberturvallisuudessa ja miten siihen liittyviä riskejä voidaan toisaalta torjua koordinoidusti. Uudet kehittyneet tekoälymallit mullistavat kyberturvallisuuden. Tekoälyn avulla rikolliset voivat tunnistaa haavoittuvuuksia, automatisoida hyökkäyksiä sekä kasvattaa ja nopeuttaa kyberhäiriöiden tehtailua. Toimintasuunnitelma perustuu tekoälyä ja kyberturvallisuutta koskevaan EU:n sääntelyyn, joka on ainutlaatuista maailman mittakaavassa. Suunnitelman avulla jäsenmaat, teollisuus ja EU:n tason organisaatiot pystyvät vahvistamaan digitaalisen toimintaympäristömme kyberturvallisuutta kehittyneen tekoälyn mukanaan tuomia haavoittuvuuksia vastaan. Tekoälymallien arviointi Tehokas suojautuminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voidaan käyttää – ja toisaalta hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin. Tekoälysäädös edellyttää, että kehittyneet tekoälymallit on arvioitava ja ni
EU-kommissionen ger 40 miljoner för att trygga undervattenskablarna och utveckla reparationskapaciteten23.6.2026 13:42:53 EEST | Pressmeddelande
De två första regionala kabelnaven kommer att inrättas i Östersjön och Medelhavet med 5,8 miljoner euro i EU-finansiering. I dag utlyser kommissionen också en ansökningsomgång på 40 miljoner euro för att öka EU:s kapacitet att reparera undervattenskablar för kommunikation. Dessa två åtgärder bidrar till verkställandet av EU:s handlingsplan för kabelsäkerhet, tryggar Europas kritiska undervattenskablar för data- och energiöverföring och stärker vår kollektiva kapacitet att övervaka, upptäcka och reagera på hot mot kritisk undervattensinfrastruktur. De första regionala kabelnaven Östersjöns regionala kabelnav stärker de övervaknings- och insatsmekanismerna i Östersjön och finansieras med 2,5 miljoner euro. Projektet kommer att stärka de nationella och gränsöverskridande säkerhetscentrumen, främja plattformarna för informationsutbyte och förbättra kapaciteten att upptäcka och förebygga hot mot kritisk marin infrastruktur i detta särskilt känsliga område. Finland samordnar navets verksamhe
Komissio rahoittaa merikaapeleiden turvaamista ja korjauskapasiteetin kehittämistä yli 40 miljoonalla eurolla23.6.2026 13:42:53 EEST | Tiedote
Euroopan komissio rahoittaa kahden ensimmäisen alueellisen kaapelikeskuksen perustamista Itämerelle ja Välimerelle 5,8 miljoonalla eurolla. Komissio käynnistää tänään myös 40 miljoonan euron ehdotuspyynnön, jolla parannetaan Euroopan merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteettia. Toimilla edistetään kaapeliturvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista ja parannetaan kriittisten merenalaisten viestintä- ja energiakaapeleiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi toimet parantavat EU:n valmiuksia seurata ja havaita kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja reagoida niihin. Ensimmäiset alueelliset kaapelikeskukset Itämeren alueellinen keskus vahvistaa valvonta- ja reagointimekanismeja Itämeren alueella. Keskusta rahoitetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen
Pelotta polskimaan – Euroopan uimavedet ovat turvallisia16.6.2026 15:48:26 EEST | Tiedote
Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme