Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria, josta Suomella ei ole varaa jäädä sivuun

Datakeskukset ovat 2000-luvun strategista infrastruktuuria vastaavasti kuin satamat, sähköverkot ja rautatiet yli sata vuotta sitten. RT:n mukaan Suomen kannattaa tavoitella aktiivisesti datakeskus- ja tekoälyinvestointeja sen sijaan, että keskitytään yksipuolisesti niiden sähköntarpeeseen. 

”Olennaisin kysymys on, rakennetaanko tämä uusi infrastruktuuri Suomeen vai muualle. Rakennusteollisuus haluaa rakentaa sen tänne”, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. 

Datakeskukset eivät ole vain yksittäisiä rakennushankkeita, vaan osa globaalia datataloutta, tekoälyä ja vihreää siirtymää yhdistävää infraa. Ne liittyvät myös yhä vahvemmin eurooppalaisten datan ja koko Euroopan turvallisuuteen, digitaaliseen omavaraisuuteen ja kriittiseen huoltovarmuuteen. 

”Ei ole yhdentekevää, missä tekoälymalleja ajetaan ja miten toimintavarma digitaalinen infrastruktuuri Euroopassa on. Suomella on mahdollisuus profiloitua turvallisena pohjoismaisena datakeskus- ja tekoälysolmuna, kunhan päätökset tehdään oikein”, Randell huomauttaa. 

Vaikutuksia arvioidaan liian kapeasti  

RT:n mukaan datakeskusten vaikutuksia arvioidaan Suomessa liian kapeasti. Keskustelu painottuu sähkönkulutukseen.  

Datakeskusteollisuuden mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 % ja kasvaa 7–8 %:iin 2030 mennessä. Perinteisen teollisuuden osuus kulutuksesta on noin 40 %.  

Datakeskukset solmivat usein pitkäaikaisia sähköostosopimuksia. Niiden avulla uusiutuvan energian tuottajat pystyvät käynnistämään valmiiksi kaavoitettuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka muuten jäisivät odottamaan vailla maksavaa asiakasta. Tämä tukee sähköjärjestelmää ja voi alentaa sähkön keskihintaa. Toisaalta datakeskusinvestoinnin karkaaminen esimerkiksi Ruotsiin vaikuttaa sekin sähkön hintaan myös Suomessa yhteisten sähkömarkkinoiden kautta. 

Keskustelua käydään myös valmiiden datakeskusten työllistävyydestä. Merkittävä osa hyödyistä syntyy kuitenkin rakentamisesta, investoinneista ja niiden laajoista välillisistä vaikutuksista. EK:n ja Datakeskusteollisuuden syksyn 2025 selvityksen mukaan keskusten rakentamisen kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi 45 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat arviolta 1,7 miljardia euroa, tuotantovaiheen 400 miljoonaa euroa vuodessa.  

Datakeskushankkeita on EK:n dataikkunan mukaan esiselvityksessä, suunnitteilla tai käynnistymässä 31 miljardilla eurolla. Datakeskusteollisuus arvioi, että 2030 mennessä rakennetaan noin 800 megawatin edestä uutta kapasiteettia, joka vastaa noin 8 miljardin euron investointeja.  

Datakeskusosaaminen on mahdollista kääntää vienniksi  

RT korostaa, että globaaleihin teknologiayhtiöihin liittyvä verosuunnittelu on aiheellinen kysymys, johon ratkaisut löytyvät kansainvälisestä veropolitiikasta, ei yksittäisen maan investointijarrusta. 

”Jos Suomi ei rakenna datakeskuksia, ne siirtyvät muihin maihin. Toisaalta jos tartumme näihin, meidän on mahdollista kääntää datakeskusrakentamisen osaaminen myös vienniksi. Nyt tarvitaan hallitukselta ennakoitavaa sääntelyä ja sujuvia lupaprosesseja, jotta hankkeita saadaan käyntiin”, Aleksi Randell sanoo.

Datakeskusaihe oli esillä 21.5.2025 pidetyssä RT:n edustajiston kevätkokouksessa.