Aivotulehdus on epätodennäköinen syy pitkittyneisiin koronaoireisiin

Pitkäkestoista COVIDia (long covid) sairastavien henkilöiden pitkittyneiden oireiden mahdolliseksi aiheuttajaksi on epäilty koronainfektion jälkeistä aivotulehdusta. Pitkittyneitä oireita ovat muun muassa uupumus, kognitiiviset vaikeudet, ahdistus ja masennus. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet tulehduksen mahdollisuuteen, mutta suoraa näyttöä siitä on ollut vähän.

Turun yliopiston tutkijat käyttivät edistyneitä aivokuvantamismenetelmiä selvittääkseen, näkyykö long COVID-oireista pitkään kärsineiden potilaiden aivoissa tulehdusta.

– Tutkimuksessa pitkittynyttä koronatautia sairastavilla ei havaittu merkkejä laaja-alaisesta aivotulehduksesta, kun heitä verrattiin terveisiin verrokkeihin, kertoo tutkimusryhmän johtaja, neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airas.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 14 pitkittynyttä koronatautia sairastavaa henkilöä, 11 tervettä verrokkia sekä 13 multippeliskleroosia (MS) sairastavaa henkilöä. MS on neurologinen sairaus, johon tiedetään liittyvän aivotulehdusta.

Kaikille osallistujille tehtiin aivotulehdusta mittaava PET-kuvaus sekä magneettikuvaus (MRI) aivojen rakenteen ja niiden valkean aineen muutosten arvioimiseksi. Lisäksi verinäytteistä analysoitiin aivosolujen vauriosta kertovia merkkiaineita.

Kun pitkittynyttä koronatautia sairastavia verrattiin MS-potilaisiin, heidän aivojensa valkean aineen tulehdusaktiivisuus oli MS-potilaita merkittävästi matalampi, eikä aivotulehduksessa tai aivotuhosta kertovissa biomarkkereissa nähty eroa terveisiin verrokkeihin verrattuna.

Koronataudin alkuvaiheeseen saattaa liittyä aivotulehdusta

 

Vaikeassa koronainfektiossa on havaittu selviä aivotulehduksen merkkejä neuropatologisissa tutkimuksissa.  Nyt julkaistussa tutkimuksessa henkilöillä, jotka kuvattiin 16 kuukauden sisällä COVID-infektiosta, havaittiin korkeampaa aivojen valkean aineen tulehdusaktiivisuutta kuin niillä, joilla oireet olivat jatkuneet vielä pidempään. Airaksen mukaan tämä viittaa siihen, että tulehdus voi olla voimakkaampaa sairauden ensimmäisinä kuukausina ja vähenee ajan myötä.   

Tutkijoiden tärkeä havainto oli, että korkeammat masennus- ja ahdistusoireiden tasot sekä heikompi elämänlaatu olivat yhteydessä vilkkaampaan soluaktiivisuuteen hippokampuksessa ja mantelitumakkeessa. Ne ovat aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, tunteiden säätelyyn ja stressivasteisiin.

Nämä löydökset viittaavat siihen, että tunnesäätelyä ohjaavien aivoalueiden solujen poikkeava aktivaatio voi liittyä oireiden vaikeusasteeseen osalla pitkittynyttä koronatautia sairastavista potilaista.

Kohti selkeämpää taudinkuvaa ja täsmähoitoja

 

Tuore tutkimus syventää ymmärrystä pitkittyneestä koronataudista, tutkijat toteavat. Se haastaa ajatuksen, jonka mukaan jatkuva aivotulehdus eli neuroinflammaatio olisi kaikkien potilaiden pitkään jatkuneiden oireiden ensisijainen aiheuttaja. Sen sijaan tulokset viittaavat monisyisempään taudin kokonaiskuvaan. Tulehdukselliset muutokset voivat olla voimakkaimmillaan pian infektion jälkeen ja menettää merkitystään ajan kuluessa.

Tiedeyhteisössä pitkittyneen koronataudin olemassaoloa ei kiistetä. Tauti vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti ja se voi aiheuttaa oireita, jotka jatkuvat kuukausia tai jopa vuosia alkuperäisen infektion jälkeen.

Turkulaistutkijat huomauttavat, että pitkittynyttä koronatautia sairastavat potilaat saattavat hyötyä tulehdusta vähentävien hoitojen sijaan enemmän sellaisista hoidoista, jotka kohdistuvat stressiin ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

– Tämä tutkimus korostaa tarvetta jatkaa pitkittyneen koronataudin monimutkaisten biologisten mekanismien tutkimista. Näiden prosessien ymmärtäminen on olennaista, jotta voimme kehittää tautiin kohdennettuja hoitoja, Laura Airas toteaa.

Airaksen ryhmän tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Neurology-tiedelehdessä.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.