Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta
22.5.2026 12:23:27 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Helsingin yliopisto on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa korkeakouluille annettaisiin mahdollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta myös maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena. Esityksen tavoitteena on laajentaa tutkintokoulutuksen tarjontaa ilman julkisen rahoituksen lisäämistä. Helsingin yliopisto ei pidä esitystä kannatettavana.
Helsingin yliopisto pitää koulutus- ja osaamistason nostamista Suomelle keskeisenä tavoitteena. Yliopiston näkemyksen mukaan esityksessä ei kuitenkaan osoiteta riittävän selvästi, miten malli saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Epäselväksi jää esimerkiksi olisiko avoimen korkeakoulutuksen maksullisille tutkinnoille kysyntää, miten niihin ohjautuisi lähinnä jo ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittaneita ja miten ne olisi mahdollista toteuttaa ilman julkista rahoitusta.
Hallituksen esittämä malli lisäisi myös järjestelmän hallinnollista monimutkaisuutta, synnyttäisi epäselvyyksiä hinnoittelusta ja opiskelijan asemasta sekä lisäisi koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen liittyviä riskejä.
Lyhyttutkinnot tarjoaisivat täydentävän ja ketterän vaihtoehdon avoimen koulutuksen kehittämiseen
Helsingin yliopisto on yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa esittänyt, että rakentavampi vaihtoehto olisi kehittää koulutusjärjestelmään maksullisia, 60 opintopisteen lyhyttutkintoja.
Kansainvälisesti lyhyet, maksulliset tutkinnot ovat kasvava korkeakoulutuksen trendi. Lyhyttutkintomalli voisi vähentää painetta käyttää toista samantasoista maksutonta tutkintoa uudelleenkouluttautumiseen. Samalla se loisi korkeakouluille nykyistä paremmat mahdollisuudet rakentaa nopeasti uusia koulutuskokonaisuuksia työmarkkinoiden tarpeisiin, nouseville aloille ja uutta luoville osaamisalueille.
“Korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostaminen on Suomelle välttämätöntä. Siksi tarvitsemme ratkaisuja, jotka ovat vaikuttavia, selkeitä ja koulutuksellisesti kestäviä. Lyhyttutkinnot toisivat yhtenäisemmän ja selkeämmän viitekehyksen jatkuvalle oppimiselle. Tämä tukisi niin avoimen korkeakoulutuksen uudistumista kuin opintosetelin käyttöönottoakin. On valitettavaa, että tämä valmisteluryhmässä esitetty malli on hallituksen luonnoksessa kokonaan sivuutettu”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Helsingin yliopiston mukaan avoimen korkeakoulutuksen vahvistaminen on kannatettavaa, mutta sen tulisi tapahtua tavalla, joka tukee koulutuksellista tasa-arvoa, opiskelijoiden oikeusturvaa ja yliopistojen mahdollisuuksia järjestää laadukasta koulutusta. Jos maksullisen avoimen korkeakoulutuksen valmistelua jatketaan, tulisi perustuslakivaliokunnan arvioida malli sen kannalta, miten se vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen koulutuksessa.
Yhteyshenkilöt
Suvi SaarinenViestintäpäällikköViestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:0505447508suvi.saarinen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.20.5.2026 10:11:00 EEST | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 27.5.202619.5.2026 08:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 27.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi 4.6.18.5.2026 14:58:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Hevosen kesyttämisen historia on aiemmin oletettua monipolvisempi – jopa 6000 vuotta yhteiseloa18.5.2026 11:39:20 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus viittaa siihen, että hevosen hyötykäyttö alkoi huomattavasti aiemmin kuin tähän asti on luultu. Hevosia käytettiin järjestelmällisesti ratsuina, työeläiminä ja kauppatavarana jo yli 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti vielä tätäkin varhemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme