Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta

Helsingin yliopisto on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa korkeakouluille annettaisiin mahdollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta myös maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena. Esityksen tavoitteena on laajentaa tutkintokoulutuksen tarjontaa ilman julkisen rahoituksen lisäämistä. Helsingin yliopisto ei pidä esitystä kannatettavana. 

Helsingin yliopisto pitää koulutus- ja osaamistason nostamista Suomelle keskeisenä tavoitteena. Yliopiston näkemyksen mukaan esityksessä ei kuitenkaan osoiteta riittävän selvästi, miten malli saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Epäselväksi jää esimerkiksi olisiko avoimen korkeakoulutuksen maksullisille tutkinnoille kysyntää, miten niihin ohjautuisi lähinnä jo ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittaneita ja miten ne olisi mahdollista toteuttaa ilman julkista rahoitusta. 

Hallituksen esittämä malli lisäisi myös järjestelmän hallinnollista monimutkaisuutta, synnyttäisi epäselvyyksiä hinnoittelusta ja opiskelijan asemasta sekä lisäisi koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen liittyviä riskejä. 

Lyhyttutkinnot tarjoaisivat täydentävän ja ketterän vaihtoehdon avoimen koulutuksen kehittämiseen 

Helsingin yliopisto on yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa esittänyt, että rakentavampi vaihtoehto olisi kehittää koulutusjärjestelmään maksullisia, 60 opintopisteen lyhyttutkintoja. 

Kansainvälisesti lyhyet, maksulliset tutkinnot ovat kasvava korkeakoulutuksen trendi. Lyhyttutkintomalli voisi vähentää painetta käyttää toista samantasoista maksutonta tutkintoa uudelleenkouluttautumiseen. Samalla se loisi korkeakouluille nykyistä paremmat mahdollisuudet rakentaa nopeasti uusia koulutuskokonaisuuksia työmarkkinoiden tarpeisiin, nouseville aloille ja uutta luoville osaamisalueille. 

“Korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostaminen on Suomelle välttämätöntä. Siksi tarvitsemme ratkaisuja, jotka ovat vaikuttavia, selkeitä ja koulutuksellisesti kestäviä. Lyhyttutkinnot toisivat yhtenäisemmän ja selkeämmän viitekehyksen jatkuvalle oppimiselle. Tämä tukisi niin avoimen korkeakoulutuksen uudistumista kuin opintosetelin käyttöönottoakin. On valitettavaa, että tämä valmisteluryhmässä esitetty malli on hallituksen luonnoksessa kokonaan sivuutettu”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. 

Helsingin yliopiston mukaan avoimen korkeakoulutuksen vahvistaminen on kannatettavaa, mutta sen tulisi tapahtua tavalla, joka tukee koulutuksellista tasa-arvoa, opiskelijoiden oikeusturvaa ja yliopistojen mahdollisuuksia järjestää laadukasta koulutusta. Jos maksullisen avoimen korkeakoulutuksen valmistelua jatketaan, tulisi perustuslakivaliokunnan arvioida malli sen kannalta, miten se vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen koulutuksessa. 

Helsingin yliopiston lausunto kokonaisuudessaan