Ennenaikaisesti purettujen rakennusten keski-ikä on vain 37 vuotta pääkaupunkiseudulla
25.5.2026 09:11:14 EEST | HSY | Tiedote
Rakennuksia puretaan yllättävän varhain pääkaupunkiseudulla. HSY:n selvityksen mukaan rakennuksia purettiin ennenaikaisesti keskimäärin jo 37 vuoden ikäisinä vuosina 2024–2025. Ennenaikainen purkaminen koskee erityisesti toimistorakennuksia. Purkamisen taustalla ovat kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen jatkuva muutos.
Rakennuksia puretaan ennen niiden oletettua elinkaaren loppua
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt, kuinka paljon ja miksi rakennuksia päädytään purkamaan jo paljon ennen niiden oletettua elinkaaren loppua. Selvityksessä tarkastellaan rakennuskannan kehitystä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvitys on osa Kiertotalot-hanketta.
Selvityksessä on tarkasteltu vuosina 2024–2025 purettuja rakennuksia. Ennenaikainen purkaminen on selvityksessä määritelty alle 50-vuotiaiden rakennusten purkamiseksi.
”Ennenaikaisesti pääkaupunkiseudulla purettujen rakennusten keskimääräinen ikä purettaessa oli vain noin 37 vuotta”, kertoo HSY:n projektipäällikkö Aino Moisio.
Kaikkien vuosina 2024–2025 purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta.**
Ennenaikainen purkaminen on kasvava kestävyyshaaste
Vuosina 2024–2025 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettiin yhteensä 854 rakennusta. Ennenaikaisesti purettuja eli alle 50-vuotiaita rakennuksia oli näistä noin 40 prosenttia eli 345 kappaletta.
”Kun tarkastellaan purettuja rakennuksia kerrosalana, alle 50-vuotiaat rakennukset muodostivat jo yli puolet puretusta kerrosalasta”, Moisio sanoo.
Purettuja rakennuksia oli kerrosalana yhteensä 394 000 kerrosneliömetriä. Alle 50-vuotiaana purettuja rakennuksia oli 218 000 kerrosneliömetriä.
”Rakennusten ennenaikainen purkaminen on kestävyyshaaste. Materiaaleja menee hukkaan ja syntyy turhia päästöjä”, Moisio sanoo.
Toimistorakennukset korostuvat purkukohteina
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettavien rakennusten joukossa korostuvat nyt toimistorakennukset.
”Vuosina 2020–2024 purkulupia on haettu ja myönnetty eniten toimistorakennuksille”, Moisio kertoo.
Myös opetusrakennuksille myönnettiin paljon purkulupia kaikissa kolmessa kaupungissa.
Ennenaikaisen purkamisen taustalla useita syitä
Rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan taustalla on monitahoinen syiden vyyhti.
”Keskeisinä juurisyinä ennenaikaiseen purkamiseen ovat kaupunkien halu kasvaa ja kaupungistumisen keskeneräisyys”, Moisio kertoo.
Kaupungeilla on jatkuva kilpailu asukkaista, työpaikoista ja investoinneista. Usein kaupungin kasvua pidetään vetovoimatekijänä, ja uudisrakentaminen nähdään keskeisenä ratkaisuna. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla. Jatkuvalla kasvulla ja kaupungistumisen keskeneräisyydellä on kääntöpuolensa: kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat jatkuvassa muutoksessa.
Muita syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat esimerkiksi rakennusten suunnitteluvirheet muun muassa mitoituksessa, rakentamisen heikko laatu ja rakennusten huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.
Tavoitteena pidentää rakennusten elinkaarta ja lisätä rakennusosien uudelleenkäyttöä
Purkamista ei voida kokonaan välttää ja tulevaisuudessakin rakennuksia tullaan purkamaan ennenaikaisesti.
”Keskeinen kysymys on, millä tavoin purkamista ohjataan. Vaikuttavimmat ohjauskeinot tunnistavat purkamisen taustalla olevat juurisyyt, ottavat huomioon erilaisten rakennustyyppien erilaiset elinkaaret ja kohdistuvat pitkälle tulevaisuuteen”, Moisio sanoo.
Tavoitteena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän päästään pidentämällä rakennusten elinkaarta ja edistämällä rakennusosien ehjänä purkamista, mikä mahdollistaa rakennusosien uudelleenkäytön.
Selvitys on toteutettu Kiertotalot-hankkeessa, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Hanke edistää pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tukea olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tehokasta käyttöä.
**Tiedotetta korjattu 26.5.2026 ja tekstiin muutettu, että kaikkien vuosina 2024–2025 purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta. Aluperin tekstissä luki 118 vuotta.
Lisätietoa:
- HSY:n selvitys rakennusten ennenaikaisen purkamisen juurisyistä
- Kiertotalot-hanke: hsy.fi/kiertotalot
Yhteyshenkilöt
Moisio AinoProjektipäällikköHSY
Puh:050 466 4481aino.moisio@hsy.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Näin biojätteen lajittelu sujuu helposti myös kesähelteillä6.7.2026 08:47:00 EEST | Tiedote
Kesällä biojäte kannattaa pitää mahdollisimman kuivana. Reiällinen biojäteastia, huolellinen pakkaaminen ja riittävän tiheä astian tyhjennys auttavat pitämään biojätteen siistinä myös helteillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vinkkaa helpot niksit biojätteen sujuvaan lajitteluun, joiden avulla hajut ja kutsumattomat kesävieraat pysyvät loitolla.
Kesäkeittiö kuntoon – näin lajittelet grillikauden jätteet29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesä on grillauksen ja ulkona ruokailun sesonkia. Tiedätkö, mihin kuuluvat grilliruokien pakkaukset, alumiinifoliot ja kertakäyttögrillit? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kokosi vinkit kesäkeittiön yleisimpiin lajittelutilanteisiin.
Sortti-keräysautojen suosio kasvoi – erityisesti vaarallista jätettä tuotiin aikaisempaa enemmän23.6.2026 08:46:00 EEST | Tiedote
Asukkaat toivat maalis–kesäkuussa 2026 kiertäneisiin HSY:n Sortti-keräysautoihin yhteensä 161 000 kiloa metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä kodin vaarallista jätettä. Sortti-keräysautot pysähtyivät kevään aikana lähes 300 pysähdyspaikalla ympäri pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea. Sortti-keräysautoilla kävi jätteiden tuojia noin kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Pääkaupunkiseudulla tonttivarantoa yli 70 000 uuteen kerrostaloasuntoon17.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista mahdollistava tonttivaranto kasvoi selvästi viime vuonna, kertoo HSY:n tonttivarantokatsaus. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä jopa 70 000–80 000 uuden kerrostaloasunnon rakentamista varten. Pientalovarantoon ei juurikaan tullut muutoksia.
// KORJATTU TIEDOTE // Korjattu Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisprosentti tiedotteen loppuun // Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat 22 prosenttia16.6.2026 12:10:35 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna noin 22 prosenttia edellisvuodesta, kertoo HSY:n julkaisema päästöseuranta. Kaukolämmön päästöt lähes puolittuivat, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentyi huomattavasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme