Tutkijat: Taantuman vaikutukset nuorten työuriin eivät välttämättä jää pitkäkestoisiksi

Talouden suhdanteet vaikuttavat nuorten työtilanteeseen voimakkaammin kuin muiden. 1990-luvun laman aikana valmistu­neiden nuorten työllistyminen viivästyi ja tulotaso jäi jälkeen nousukauden aikana valmistuneisiin nuoriin verrattuna. Sen sijaan Euroopan finanssikriisi pari vuo­sikymmentä vuotta myöhemmin ei jättänyt pysyvää jälkeä nuorten työllistymiseen. Koronapandemia vai­kutti kielteisesti nuorten työllisyyteen, mutta nuorten palkansaajien työllisyys kuitenkin toipui no­peasti jo vuoteen 2022 mennessä.

Taantuman vaikutukset vaikuttavat jäävän nuorilla lyhytaikaisiksi, jos talous kääntyy nousuun, ja toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että lähihistorian taantumien vuoksi nuorten ansiotaso oli­si jäämässä jälkeen vanhemmista ikäryhmistä.

”Taantuman aikaan valmistuminen on silti aina riski nuorille työmarkkinatulokkaille, kun vastaval­mistuneiden kiinnittyminen työmarkkinoille pitkittyy. Työuran alun sirpaleisuudella voi olla kielteisiä seurauksia sekä taloudellisesti että sosiaalisesti”, toteaa Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori Tampereen yliopistosta.

Työelämän vaatimustason kasvu vaikeut­taa pääsyä työmarkkinoille

Avointen työpaikkojen osaamisvaati­mukset ovat laajentuneet sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhä useammalla suomalaisnuorella on vaikeuksia täyttää työnantajien entistä korkeampia rekrytointi­vaatimuksia, minkä vuoksi he voivat jäädä kokonaan sivuun työmarkkinoilta.

”Nykykeskustelussa korostetaan korkeakoulutuksen merkitystä työmarkkinoilla, mikä antaa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneille nuorille kuvan, ettei heidän osaamisellaan ole arvoa. Tämä luo myös ilmapiiriä, jossa yhä useampi työnantaja alkaa edellyttää korkeakoulutusta työtehtäviin, joihin ammatillinen toisen asteen koulutus todellisuudessa riittäisi”, arvioi Susanna Ågren, tutkijatohtori Tampereen yliopistosta.

”Alemman korkeakoulututkinnon parempi tunnustaminen suomalaisilla työmarkkinoilla kansainvälisen käytännön mukaisesti voisi parantaa nuorten työllisyyttä”, jatkaa Markku Sippola, Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori.

Nuorten työelämä eriytyy jo varhain myös kielitaustan mukaan, esimerkiksi kesätyöpaikkoja haettaessa. Erityisesti nuorten 20–29-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on Suomessa erittäin matala, vain 51 % vuonna 2024 (Tilastokeskus).

Työllistämistoimenpiteisiin liittyvät sanktiot ovat riski

Tutkijoiden arvioiden mukaan nuorten työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuus on ollut heikkoa, ja esimerkiksi nuorisotakuun eli toimintamallin, jossa nuorille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan työ- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa, vaikutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi. Nuorten Ohjaamo-palvelun eli laaja-alaisen tuki- ja ohjauspalvelun vaikutuksista on positiivista näyttöä: asi­akkaat sijoittuvat useammin työhön tai opintoihin ja heillä on pienempi todennäköisyys jäädä toimeentulotuen asiakkaiksi.

Sen sijaan työllisyystoimenpiteiden velvoitteisiin nojaava sanktiojärjestelmä voi lisätä nuorten talousongelmia, syventää työttömyys- ja syrjäytymiskierrettä sekä vähentää työllistymisen todennäköisyyttä.

”Erityisesti nuoriin kohdistuvat toimeentulotuen sanktiot voivat johtaa työllistymistä vaikeuttavien ongelmien kasautumiseen”, sanoo Sami Ylistö, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto.

Tietokoosteen aiheista voi haastatella tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:

• Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, (työurat, työmarkkinoiden muutokset) pasi.pyoria@tuni.fi  puh. 050 3186 188
• Susanna Ågren, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto. (siirtymät koulutuksesta työelämään, ammatillinen koulutus) susanna.agren@tuni.fi puh. 050 336 5712
• Markku Sippola. vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto (siirtymät koulutuksesta työelämään, työelämätaidot, työmarkkinoiden muutokset) markku.sippola@helsinki.fi puh. 050 4727748
• Sami Ylistö, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto (nuorten työttömyys, nuorten työllisyyspalvelut) sami.ylisto@jyu.fi puh. 0503052650

Nuorten paikka työelämässä? -tiedekooste toteutettiin osaksi Sitran Kuution tietopohjaa. Kuutio on Sitran kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja.

Tiedekoosteeseen osallistuivat tutkijat:  Lotta Haikkola, akatemiatutkija, Nuorisotutkimusseura, Kati Kajastus, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Mirja Määttä, erikoistutkija, Juvenia/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, Markku Sippola, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Frida Westerback, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Sami Ylistö, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto ja Susanna Ågren, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto.

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIEDEKOOSTE?

• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
• Tiedettä tiiviisti -tietokooste tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan sekä tutkimuspohjaisia suosituksia.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tietokoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/