EK: Työnantajat tarvitsevat täsmällisempää tietoa vaaratilanteista huolehtiakseen yhteiskunnan toimivuudesta
25.5.2026 14:37:34 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Mahdollisista drooniuhista tarvitaan jatkossa viranomaisilta nykyistä täsmällisempää tietoa, jotta yritykset voivat omalta osaltaan turvata yhteiskunnan toimintakykyä. Työnantajat voivat paremmalla tiedolla turvata yksityisissä yrityksissä kriittiset alat ja suojata työntekijänsä. Pääministeri Petteri Orpo isännöi maanantaina 25. toukokuuta pyöreän pöydän keskustelua drooniuhkatilanteista, johon myös EK osallistuu.
Viime viikolla pelastusviranomainen päivitti sivuilleen: ”Jos työskentelet yhteiskunnan kannalta kriittisessä tehtävässä ja sinun pitää siirtyä töihin, noudata työnantajasi ohjetta ja järjestelyjä. Selvitä työnantajaltasi, kuinka työpaikallasi toimitaan vaaratilanteessa.”
– Vaikka työnantajilla on työturvallisuuslain nojalla ankara vastuu työntekijöidensä turvallisuudesta ja viranomaisten kehotuksia on noudatettava, koko yhteiskuntaa ei voida pysäyttää kevyin perustein. Suomen pitää löytää keinot, joilla yhteiskunnan kriittisimmät toiminnot saadaan pidettyä käynnissä, samalla kuitenkin huolehtien työntekijöiden turvallisuudesta, EK:n yritysturvallisuuden johtava asiantuntija Markku Rajamäki toteaa.
Rajamäki korostaa, että kaiken pysäyttävä alueellinen vaaratiedote johtaa siihen, että kriittisissä tehtävissä toimivat työntekijät eivät voisi siirtyä työpaikoilleen seuraavan vuoron alkaessa.
– Tästä voisi seurata pahimmassa tapauksessa ihmishenkien menetyksiä esimerkiksi vanhusten hoivassa ja ympäristövahinkoja prosessiteollisuudessa. Vaaratiedotteen aikana liikkumiseen voi liittyä riskejä, mutta merkittäviä riskejä liittyy myös tilanteeseen, jossa alueella kriittisissä tehtävissä toimivat jättävät menemättä työpaikoilleen. Tällaisia työpaikkoja on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, Rajamäki korostaa.
15.5.2026 annetun vaaratiedotteen sisältö ei antanut työnantajille minkäänlaisia edellytyksiä arvioida työpaikalle siirtymisen riskiä eri puolilla Uuttamaata. Työnantajat tarvitsevat vastaavassa tilanteessa paljon tarkempaa tietoa. Vain viranomaisilla on tähän liittyvää tietoa ja näin vain viranomaiset voivat sitä antaa.
– On kohtuutonta, että työnantajien odotetaan tekevän riskinarviointia tilanteessa, jossa ne ovat puutteellisen tiedon varassa.
Tämän lisäksi on kiirehdittävä ns. cell broadcast -teknologiaan perustuvan vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottoa, jossa kaikki saavat puhelimeensa tekstiviestin vaaratilanteesta.
– Välittömästi on myös kehitettävä viranomaisten välistä tiedonkulkua, jolla varmistetaan yhtenäinen tilannekuva ja tähän perustuva yhdenmukainen, selkeä viestintä. Se luo pohjaa alueellisesti ja ajallisesti nykyistä paremmin kohdennetulle vaaratiedottamiselle, Rajamäki sanoo.
Lisätietoja: johtava asiantuntija Markku Rajamäki p. 040 5539137
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n Pro Ukraina -hankkeen ensimmäinen vuosi: Jo 100 yritystä kartoittaa vientimahdollisuuksiaan osana Ukrainan jälleenrakennusta17.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
EK avasi suomalaisyrityksille konkreettisen ja yrityslähtöisen väylän Ukrainan jälleenrakentamiseen, kun se käynnisti viime syksynä Pro Ukraina -vientihankkeen. Jo sata eri toimialojen yritystä on tilannut markkinakartoituksen, joka auttaa niitä valmistautumaan konkreettisempiin askeliin Ukrainaan etabloitumiseksi. Samalla on testattu hyvin tuloksin vienninedistämisen uutta toimintamallia. Ukrainan jälleenrakennuksen mittakaava ylittää tuoreimpien arvioiden mukaan 500 miljardia euroa. Suomen eri toimialoille se voi tuoda tulevaisuudessa lisää vientiä jopa 1-2 miljardin euron arvosta vuosittain. Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti elokuussa 2025 Pro Ukraina -hankkeen vauhdittaakseen suomalaisten yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen. Kymmenet yritykset ovat edenneet neuvotteluvaiheeseen Pro Ukraina -tiimi on tavannut vuoden aikana noin 190 yritystä. Näistä jo 100 on liittynyt mukaan hankkeeseen tilaamalla markkinakartoituksen, joka laaditaan EK:n ja EastChamin yht
Suhdannebarometri: Suomalaisyritysten suhdannenousu jatkunut ja laajentunut – myös näkymät vahvistuneet kansainvälisen talouden riskeistä huolimatta27.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenousu jatkui ja vahvistui alkukesän aikana, vaikka tämänhetkistä tilannetta kuvataan vielä keskimääräistä heikommaksi. Teollisuuden tuotanto kasvoi laajalti, ja myös rakentamisen tuotanto kääntyi nousuun matalalta lähtötasolta. Palvelualoilla myynnin kasvu oli maltillista.
Yritysten talousluottamus jatkoi paranemista27.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän talousluottamus jatkoi paranemista heinäkuussa. Kohennusta tapahtui etenkin rakentamisessa, jossa lähtötaso oli matalalla. Myös muiden toimialojen luottamusindikaattorit olivat nousutrendissä.
KUTSU: EK:n Suhdannebarometrin julkistuswebinaari ma 27.7. klo 10.00–10.3022.7.2026 14:03:18 EEST | Tiedote
EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 27.7. klo 8.00, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu webinaariin Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuutta ilmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä17.7.2026 15:00:28 EEST | Tiedote
Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara. EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan. Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme