EK: Työnantajat tarvitsevat täsmällisempää tietoa vaaratilanteista huolehtiakseen yhteiskunnan toimivuudesta
25.5.2026 14:37:34 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Mahdollisista drooniuhista tarvitaan jatkossa viranomaisilta nykyistä täsmällisempää tietoa, jotta yritykset voivat omalta osaltaan turvata yhteiskunnan toimintakykyä. Työnantajat voivat paremmalla tiedolla turvata yksityisissä yrityksissä kriittiset alat ja suojata työntekijänsä. Pääministeri Petteri Orpo isännöi maanantaina 25. toukokuuta pyöreän pöydän keskustelua drooniuhkatilanteista, johon myös EK osallistuu.
Viime viikolla pelastusviranomainen päivitti sivuilleen: ”Jos työskentelet yhteiskunnan kannalta kriittisessä tehtävässä ja sinun pitää siirtyä töihin, noudata työnantajasi ohjetta ja järjestelyjä. Selvitä työnantajaltasi, kuinka työpaikallasi toimitaan vaaratilanteessa.”
– Vaikka työnantajilla on työturvallisuuslain nojalla ankara vastuu työntekijöidensä turvallisuudesta ja viranomaisten kehotuksia on noudatettava, koko yhteiskuntaa ei voida pysäyttää kevyin perustein. Suomen pitää löytää keinot, joilla yhteiskunnan kriittisimmät toiminnot saadaan pidettyä käynnissä, samalla kuitenkin huolehtien työntekijöiden turvallisuudesta, EK:n yritysturvallisuuden johtava asiantuntija Markku Rajamäki toteaa.
Rajamäki korostaa, että kaiken pysäyttävä alueellinen vaaratiedote johtaa siihen, että kriittisissä tehtävissä toimivat työntekijät eivät voisi siirtyä työpaikoilleen seuraavan vuoron alkaessa.
– Tästä voisi seurata pahimmassa tapauksessa ihmishenkien menetyksiä esimerkiksi vanhusten hoivassa ja ympäristövahinkoja prosessiteollisuudessa. Vaaratiedotteen aikana liikkumiseen voi liittyä riskejä, mutta merkittäviä riskejä liittyy myös tilanteeseen, jossa alueella kriittisissä tehtävissä toimivat jättävät menemättä työpaikoilleen. Tällaisia työpaikkoja on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, Rajamäki korostaa.
15.5.2026 annetun vaaratiedotteen sisältö ei antanut työnantajille minkäänlaisia edellytyksiä arvioida työpaikalle siirtymisen riskiä eri puolilla Uuttamaata. Työnantajat tarvitsevat vastaavassa tilanteessa paljon tarkempaa tietoa. Vain viranomaisilla on tähän liittyvää tietoa ja näin vain viranomaiset voivat sitä antaa.
– On kohtuutonta, että työnantajien odotetaan tekevän riskinarviointia tilanteessa, jossa ne ovat puutteellisen tiedon varassa.
Tämän lisäksi on kiirehdittävä ns. cell broadcast -teknologiaan perustuvan vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottoa, jossa kaikki saavat puhelimeensa tekstiviestin vaaratilanteesta.
– Välittömästi on myös kehitettävä viranomaisten välistä tiedonkulkua, jolla varmistetaan yhtenäinen tilannekuva ja tähän perustuva yhdenmukainen, selkeä viestintä. Se luo pohjaa alueellisesti ja ajallisesti nykyistä paremmin kohdennetulle vaaratiedottamiselle, Rajamäki sanoo.
Lisätietoja: johtava asiantuntija Markku Rajamäki p. 040 5539137
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme