Päijät-Häme tavoittelee kestävää kasvua ja parempaa saavutettavuutta seuraavalla hallituskaudella

Päijät-Hämeen ja Lahden kaupungin tavoitteena on vahvistaa asemaansa kestävän kasvun alueena, jossa yhdistyvät vihreän siirtymän ratkaisut, kiertotalous, puhtaat teknologiat ja uudistuva teollisuus. Maakunnan yritysverkostot, kasvava tutkimus‑ ja kehitystoiminta sekä vahvistuva korkeakoulukokonaisuus tukevat investointeja, vientiä ja työllisyyttä.

Lahti kehittää yhdessä LUT‑yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa kansainvälisesti houkuttelevaa korkeakoulukaupunkia. Tavoitteena on lisätä opiskelijamääriä ja vahvistaa erityisesti ICT‑, ympäristö‑ ja teollisuuden osaamista.

Päijät-Hämeen tulevaisuuden kannalta keskeiset edunvalvontatavoitteet valmistuivat laajassa yhteistyössä. Nyt kun tavoitteet on koottu, edessä on merkittävä työ niiden saamiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Olemme tähän työhön vahvasti sitoutuneita ja edistämme tavoitteita määrätietoisesti eri kanavissa ja yhteistyöverkostoissa, linjaa maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari.

Tavoitteena kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Suomi

Päijät-Hämeen ja Lahden hallitusohjelmatavoitteissa luontopositiivisuus ja vihreä siirtymä muodostavat perustan kestävälle kasvulle. Niiden rinnalla tavoitteissa korostuvat työllisyyden vahvistaminen, kuntien tehtävien ja rahoituksen uudistaminen, sosiaalisen eheyden huomioiva kaupunkiseutujen kehittäminen, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saavutettavuus sekä koko Suomen kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri.

Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, kestävän infrastruktuurin sekä vahvat energia- ja tietoverkot. Päijät-Hämeen näkökulmasta Lentorata, Kerava–Lahti–Kouvola-lisäraiteet ja VT12/E16-yhteyden kehittäminen ovat hankkeita, jotka vahvistavat saavutettavuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta koko maassa, sanoo edunvalvontajohtaja Antti Kalliomaa.

Luontopositiivisuus ja vihreä siirtymä kärjessä

Maakunta tavoittelee luontopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on yhdistää luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, vihreän siirtymän investoinnit ja teollisuuden uudistuminen kansallista kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja hyvinvointia tukevaksi kokonaisuudeksi.

Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa:

• sitova luontopositiivisuustavoite Suomelle
• kiertotalouden ja puhtaan teknologian investointien vahvistaminen
• vesistöjen ja pohjavesien suojelu
• energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen.

Työllisyyteen lisää joustavuutta ja paikallista päätösvaltaa

Hallitusohjelmatavoitteissa korostetaan työllisyyspalveluiden uudistamista siten, että ne tukevat paremmin nopeaa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Tavoitteena on lisätä kuntien ja työllisyysalueiden mahdollisuuksia rakentaa paikallisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja sekä vahvistaa yrittäjyyttä ja nuorten työllistymistä.

Kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä uudistettava

Kuntien tehtävien ja rahoituksen osalta tavoitteena on muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka turvaa palvelut ja mahdollistaa elinvoiman kehittämisen koko maassa. Kuntien rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa työllisyyden vahvistamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

MAL-sopimuksista MALS-sopimuksiin

MAL‑sopimusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi MALS-malliksi, jossa huomioidaan maankäytön, asumisen ja liikenteen lisäksi sosiaalinen eheys ja hyvinvointi.

Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden saavutettavuus ja vaikuttavuus turvattava

Päijät-Häme korostaa laadukkaiden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden merkitystä alueen elinvoimalle ja turvallisuudelle. Tavoitteena on turvata laajan päivystyksen sairaalaverkko sekä varmistaa palveluiden saavutettavuus ja vaikuttavuus koko maassa.

Lentorata ja liikennehankkeet tukemaan kasvua ja saavutettavuutta

Merkittävä osa tavoitteista liittyy infrastruktuuriin ja saavutettavuuteen. Keskeisiä kärkihankkeita ovat muun muassa:

• Lentoradan toteuttaminen
• Kerava–Lahti–Kouvola-lisäraiteet
• Savon oikoradan suunnittelu
• VT12 / E16 Uusikylä–Mankala; perusparannus sekä Tampere–Lahti-yhteysvälin kehittäminen
•  valtatie 24 ja kantatie 54 kehittäminen.

Lentoradan nähdään parantavan koko Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Sen toteuttaminen edellyttää hallitusohjelmatason sitoutumista sekä EU-rahoituksen täysimääräistä hyödyntämistä.