Raportti: Suomalaisten huoli drooneista hypähti Uudenmaan droonivaaran jälkeen

Kansalaisten huoli Suomen ilmatilaan harhautuvista drooneista on voimistunut Uudellemaalle 15. toukokuuta kohdistuneen drooniuhan jälkeen. Uhka sai  myös entistä useamman kansalaisen kannattamaan lisäpanostuksia droonien havaitsemiseen ja torjuntaan. Tämä käy ilmi ajatuspaja Toivon kyselystä, jonka vastauksista osa kerättiin ennen 15.5. aamuyön viranomaistiedotetta ja osa sen jälkeen.

Ennen droonivaroitusta kyselyyn vastanneista noin joka kolmas (35 %) piti joko erittäin tai melko huolestuttavana sitä, että drooneja harhautuu Suomeen. Varoituksen jälkeen vastanneista 43 prosenttia sanoi olevansa huolissaan.

Samalla kysely osoittaa, että suomalaisten psykologinen resilienssi on yhä vahva. Selvä enemmistö kansalaisista ei ole huolissaan Suomeen harhailevista miehittämättömistä ilma-aluksista. Droonivaaran jälkeen kyselyyn vastanneista 56 prosenttia sanoo, ettei ole huolissaan.

”Osa suomalaisista säikähti, kun ensimmäistä kertaa Ukrainan sodan heijastukset pysäyttivät arjen ja ihmisiä kehotettiin suojautumaan. Vaikka droonit eivät lopulta saapuneet Suomeen, niiden uhka koetaan nyt todellisemmaksi. Samalla kyselytulokset kertovat, että suomalaisten henkinen resilienssi on vahvalla pohjalla”, ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo sanoo.

Toivon kyselyraportti "Hui, drooneja! – huoli, varautuminen ja luottamus ulkopuoliseen apuun" julkaistiin tänään ja löytyy kokonaisuudessaan Toivon nettisivuilta ajatuspajatoivo.fi. 

Suomalaiset: droonitorjuntaan lisää paukkuja

Poikkeuksellisen vahva suomalaisten enemmistö kannattaa myös sitä, että panostuksia droonien havaitsemiseen ja torjuntaan lisätään. Peräti neljä viidestä (80 %) vastaajasta kannattaa lisäpanostuksia ja vain 13 prosenttia katsoo, että nykytaso riittää. Yksituumaisuus myös tämän kysymyksen suhteen vahvistui toukokuun droonivaaran jälkeen. Toukokuun 15. päivän jälkeen vastanneista lisäpanostuksia kannattavien osuus nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä 84 prosenttiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tunnistanut tarpeen vahvistaa droonien havaitsemista ja torjuntaa. Valtioneuvosto päätti huhtikuussa hakea Euroopan komissiolta 35 miljoonan euron lisärahoitusta droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankkimiseksi Rajavartiolaitokselle. Uudenmaan drooniuhan jälkeen Orpo on korostanut myös viranomaisviestinnän ja varoitusjärjestelmien kehittämistä sekä keskustellut tällä viikolla laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa toimintatavoista drooniuhkatilanteiden varalta.

Naiset miehiä enemmän huolissaan

Erot miesten ja naisten vastausten välillä ovat isot. Naisista 47 prosenttia pitää Suomeen harhautuneita drooneja huolestuttavina, miehistä vain 28 prosenttia. Sukupuoliero näkyy myös suhtautumisessa lisäpanostuksiin. Miehistä 85 prosenttia lisäisi panostuksia droonien havaitsemiseen ja torjuntaan, naisista 74 prosenttia. Miehet kannattavat myös naisia useammin merkittäviä lisäpanostuksia: miehistä 48 prosenttia lisäisi panostuksia merkittävästi, naisista 32 prosenttia.

Pohjoismaista apua, jos Suomeen kohdistuu hyökkäys – luottamus USA:an pohjilla

Kyselyraportissa kartoitetaan myös suomalaisten käsityksiä siitä, mistä Suomi saisi nopeasti ja merkittävää apua, jos Suomea vastaan hyökättäisiin. Vastauksista selviää, että suomalaiset luottavat eniten muihin Pohjoismaihin ja vähiten Yhdysvaltoihin. Peräti 87 prosenttia luottaa siihen, että Pohjoismaat antaisivat Suomelle merkittävää apua nopeasti. Eurooppalaisiin Nato-maihin luottaa 80 prosenttia, Natoon kokonaisuutena 72 prosenttia ja EU:hun 61 prosenttia.

Luottamus Yhdysvaltoihin on silmiin pistävän matala. Alle joka viides (18 %) uskoo, että amerikkalaiset tarjoisivat nopeasti merkittävää apua Suomelle. Jopa kolme neljästä vastaajasta sanoo suoraan, että luottaa melko vähän tai ei lainkaan siihen Yhdysvaltojen apuun.

”Donald Trump on selvästi rapauttanut suomalaisten luottamusta amerikkalaisten suoraan apuun. Trumpin ristiriitainen suhtautuminen Venäjään,  Grönlannin valtaamispuheet ja Iranin sota ovat heikentäneet suomalaisten luottamusta Yhdysvaltoihin ”, ajatuspaja Toivon hallituksen puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä arvioi.

---

Ajatuspaja Toivon IRO Researchilta tilaamaan kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista internet-kuluttajapaneelissa 12.–21.5.2026. Virhemarginaali on enintään +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

Drooniuhkaan liittyviä tuloksia tarkasteltiin raportissa myös vastausajankohdan mukaan. Ennen Uudenmaan 15.5.2026 drooniuhkaa vastanneiden osatulokset perustuvat 12.–14.5.2026 kerättyihin vastauksiin, joissa vastaajia oli 678. Drooniuhkan jälkeen vastanneiden osatulokset perustuvat 15.–21.5.2026 kerättyihin vastauksiin, joissa vastaajia oli 322.