Hanna Sarkkinen: Yhteisöveron alennus on viipymättä peruttava

– Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Pienituloisuus, eriarvoisuus ja asunnottomuus ovat kasvaneet. Suomi on joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyn lisäksi sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Julkisen talouden alijäämän ja velkasuhde sen kun kasvaa, Sarkkinen toteaa.

Hallitus on perustellut leikkauksia pienituloisilta ja sairailta tarpeella vahvistaa julkista taloutta. Kuitenkin samaan aikaan hallitus on jakanut avokätisiä veronalennuksia suurituloisille. Lisäksi hallitus valmistelee ensi vuonna toteutettavaa yhteisöveron alennusta, joka heikentää julkista taloutta lähes miljardilla.

– Velkaantuminen ei näytä olevan hallitukselle ongelma silloin, kun velkaa otetaan suurituloisten veroetuihin tai yhteisöveron alennukseen. Vasemmistoliitto katsoo, että Orpon hallituksen päättämä tehoton ja talouspoliittisesti vastuuton yhteisöveron alennus on peruttava, Sarkkinen sanoo.

Sarkkisen mukaan sopeutuksia tarvitaan, mutta sopeuttamisen pitää olla oikeudenmukaista ja taloudellisesti järkevää.

– Vasemmistoliiton vaihtoehdossa painottuvat verosopeutukset, kuten miljonäärivero ja yhteisöveron korotus sekä ympäristöhaitallisten tukien karsiminen. Lisäksi puolustusmenojen kasvua voisi hillitä laskemalla asevelvollisuuden epäsuorat kulut osaksi puolustusmenoja, hän sanoo.

Vasemmistoliiton mielestä hallituksilla täytyy olla mahdollisuus mitoittaa talouspolitiikka talouden, yhteiskunnan ja maapallon kantokyvyn mukaan. Suhdannetilanne, työllisyys, oikeudenmukainen siirtymä, ihmisten toimeentulo ja palveluiden kestävyys on voitava huomioida.

– Vasemmistoliitto ei hyväksy politiikkaa, jossa hyvinvointivaltiota puretaan EU-vaatimusten varjolla samaan aikaan, kun suurituloisille ja suuryrityksille jaetaan uusia veroetuja, Sarkkinen sanoo.

____

Hanna Sarkkisen ryhmäpuhe 26.5.2026:

Arvoisa puhemies,

Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikan tavoitteissaan.

Hallitus lupasi parantaa suomalaisten elintasoa, nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä, pysäyttää velkasuhteen kasvun ja supistaa alijäämän.

Todellisuus on toinen. Pienituloisuus, eriarvoisuus ja asunnottomuus ovat kasvaneet. Suomi on joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyn lisäksi sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Suomen työttömyystilanne on EU:n ja OECD-maiden huonoin.

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2027 noin 4,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde ylittää pian 90 prosentin rajan.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen vaalilupaus kuului: ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen.” Tällä lupauksella nykyinen hallitus on perustellut leikkauksia pienituloisilta ja sairailta.

Samaan aikaan hallitus on kuitenkin löytänyt lähes miljardin verran rahaa suuryrityksille. Velkaantuminen ei näytä olevan ongelma silloin, kun velkaa otetaan yhteisöveron alennukseen.

On erikoista, ettei hallituksen selonteossa edes mainita yhteisöveron alennusta, vaikka se heikentää verotuloja lähes miljardilla eurolla vuodessa. Selonteko ei anna kattavaa kuvaa hallituksen politiikan vaikutuksista julkiseen talouteen, vaan kertoo ideologisesti värittyneestä tarkastelusta.

Vasemmistoliitto katsoo, että Orpon hallituksen päättämä tehoton ja talouspoliittisesti vastuuton yhteisöveron alennus on peruttava. Jos nykyinen hallitus ei sitä tee, niin seuraavan hallituksen on se tehtävä.

Arvoisa puhemies,

Myös ideologisesti värittynyt on kuvaus veroasteesta. Selonteossa todetaan että  ” julkisen talouden sopeutus häiritsee talouden kehitystä vähemmän, kun se toteutetaan hillitsemällä menojen kasvua.”

Kuitenkin jopa Euroopan komissio on todennut, että verotoimilla on pienempi negatiivinen kerroinvaikutus talouteen kuin menoleikkauksilla.

Silloin kun verotoimet kohdistuvat suurituloisimpiin, niiden haitallinen vaikutus kysyntään jää vähäiseksi. Kun taas leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin, ne haittaavat kysyntää paljon enemmän koska pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa.

Ja juuri heikko yksityinen kulutuskysyntä on ollut yksi Suomen talouskasvun jarruista.

Arvoisa puhemies,

On selvää, että Suomeen kohdistuu sopeutuspaineita EU-sääntöjen vuoksi. Vasemmistoliitto katsoo, ettei kireiden EU-sääntöjen päälle pidä rakentaa vielä tiukempaa kansallista lisäsääntelyä vaan politiikkaa pitää tehdä ajassa.

Muut puolueet ovat jo sopineet alustavasti ensi vaalikaudelle 8–11 miljardin euron sopeutuksista, vaikka komission viiteura ei ole vielä tiedossa.

EU-sääntöjen toimeenpano on kuitenkin käytännössä neuvotteluprosessi. Tälläkin vaalikaudella komission alkuperäinen 15 miljardin sopeutusvaade laski 9 miljardiin. Samaan aikaan Orpon hallituksen verrannollinen nettosopeutus on jäämässä VM:n tietojen perusteella noin 4 miljardiin euroon.

Myös tässä selonteossa hallitus pyrkii vaikuttamaan sääntöjen tulkintaan. Selonteossa hallitus vetoaa, että komission tulisi arvioidessaan Suomen toimia huomioida Lähi-idän kriisin seurauksena muuttunut taloustilanne ja kohoava inflaatio.

Siksi on erikoista, että hallitus, joka itse on hakenut joustoa EU:n vaatimuksiin, haluaa nyt sitoa tulevan hallituksen mahdollisimman tiukkaan tulkintaan. Vielä erikoisempaa on, että muut puolueet ovat tähän suostuneet.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliiton mielestä hallituksilla täytyy olla mahdollisuus mitoittaa talouspolitiikka talouden, yhteiskunnan ja maapallon kantokyvyn mukaan. Suhdannetilanne, työllisyys, oikeudenmukainen siirtymä, ihmisten toimeentulo ja palveluiden kestävyys on voitava huomioida.

Väärin toteutettu sopeutus voi tappaa talouskasvun ja näin jopa kasvattaa velkasuhdetta. Sovittu kansallinen lisäsääntely lisää tätä riskiä.

EU:n finanssipoliittisten sääntöjen varjolla ei pidä tuhota hyvinvointivaltiota. Tiukkoihin EU-vaatimuksiin ei kaikissa tilanteissa välttämättä päästä ja myös EU-vaatimukset ja niiden tulkinnat voivat muuttua. Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta sääntöjen tulkintaan saadaan järkevää joustoa.

Esimerkiksi puolustuspoikkeuslausekkeen jatkaminen on vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa todennäköistä. Suomen tulisi aktiivisesti esittää puolustuspoikkeuslausekkeen jatkoa ja muokkaamista.

Myös mikäli valtion ARA-takauksia uudelleenstrukturoidaan ja lainojen tilastointikäytänteitä sen johdosta muutetaan, on sillä vaikutuksia EU:n edellyttämään velkasuhteen alentamistahtiin.  Ratkaisua asiaan on haettava siksikin, ettei Suomen toimivaa sosiaalisen asuntotuotannon mallia ajeta alas tilastokäytännön vuoksi. Kiitänkin ministeri Multalaa asian esiinnostamisesta.

Arvoisa puhemies,

Todettakoon selvästi: julkista taloutta on sopeutettava. Vasemmistoliitto on valmis miljardiluokan sopeutuksiin.

Mutta sopeutuksen pitää olla oikeudenmukaista ja taloudellisesti järkevää. Me tulemme esittämään vaihtoehdon, jossa painottuvat verosopeutukset kuten miljönäärivero ja yhteisöveron korotus sekä ympäristöhaitallisten tukien karsiminen.

Lisäksi esitämme puolustusmenojen kasvun hillintää laskemalla asevelvollisuuden epäsuorat kulut osaksi puolustusmenoja.

Vasemmistoliitto ei hyväksy politiikkaa, jossa hyvinvointivaltiota puretaan EU-vaatimusten varjolla samaan aikaan, kun suurituloisille ja suuryrityksille jaetaan uusia veroetuja.