Inka Hopsu: Kuntien pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksuja on kevennettävä määräaikaisesti ja palkkatuen myöntämistä vahvistettava

Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Samalla kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta laajeni ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. 

Kuntaliiton mukaan heikko suhdannetilanne ja työttömyyden pitkittyminen ovat siirtäneet kunnille kustannuksia tavalla, johon kunnat eivät voi omilla toimillaan nopeasti vaikuttaa.TE-uudistuksen lisälasku ylittää valtion kompensaation noin 300–400 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan työllisyyspalvelujen ohella työttömyysturvan ja toimeentulotuen rahoitusvastuut.

– Pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksu voi normaaleissa oloissa toimia kannustimena, mutta nykytilanteessa se uhkaa kääntyä itseään vastaan. Kunnat maksavat kasvavaa laskua työttömyydestä samaan aikaan, kun niiden pitäisi pystyä vahvistamaan työttömien saamia palveluja ja osallisuutta, vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu sanoo.

Hopsun mukaan ongelma on erityisen kohtuuton siksi, että kunnilla ei ole nopeita keinoja synnyttää työpaikkoja heikossa suhdannetilanteessa. Näemme kolmessa vuodessa palkkatuen myöntöjen merkittävän pudotuksen vuoden 2023 noin 234 miljoonasta, vuoden 2025 noin 132 miljoonaan euroon (TEM).

Hän esittää mallia, jossa palkkatuettu työ täyttäisi työssäoloehdon ja katkaisisi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät sakkomaksut.

– Työllisyystoimet vähenevät nyt, tilanteessa, missä niitä pitäisi pystyä päinvastoin lisäämään. Jaetun palkkatuen määrän tippuminen lähes puoleen kertoo tästä karua viestiä. Palkkatuen työssäoloehdon kerryttävyys pitäisi palauttaa entiselleen, jotta kunnilla olisi aito kannustin myöntää sitä useammalle työttömälle työllistymisen edistämiseksi, Hopsu linjaa.

– Palkkatuen ja koulutuksen pitää katkaista työttömyyden kierre myös kuntien rahoitusvastuun näkökulmasta. Suurtyöttömyyden aikoina ei ole järkevää, että kunnalle tulee laskua silloinkin, kun se yrittää auttaa työtöntä parantamaan omaa tilannettaan, Hopsu jatkaa.

– Kuntien sakkomaksu ei auta työtöntä, eikä se auta kuntataloutta. Meillä ei ole Tanskan mallia, jossa työtöntä tuetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla. Suomessa kunnille on annettu vahva lasku, mutta vähennetty samalla työkaluja ja rahoitusta esimerkiksi kotoutumistoimista, Hopsu toteaa.

Hopsu esittää, että hallitus valmistelisi nopeasti määräaikaisen ratkaisun, jossa kuntien pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksut joko poistetaan poikkeusajaksi tai niiden tasoa kohtuullistetaan. 

– Vapautuvat varat tulisi ohjata kunnissa työllisyyttä ja osallisuutta edistäviin toimiin, kuten palkkatukeen, koulutukseen, yksilöllisiin työllisyyspalveluihin, kotoutumiseen ja kielikoulutukseen sekä järjestöjen kanssa tehtävään työllistämistyöhön. Laajemmalle suuntautuva palkkatuki auttaisi myös paikkaamaan julkisen sektorin henkilöstötarvetta, esimerkiksi lisäämään avustavaa henkilöstöä päiväkoteihin, ja samalla tuetun henkilön työkokemus ja osaaminen karttuisivat, Hopsu sanoo.