Pikamaksaminen yleistyy pankkipalveluissa – Finanssivalvonta suosittelee vahvempia käytäntöjä petosten ehkäisyyn

Finanssivalvonnan teema-arvion mukaan pankkien pikamaksupalvelut toteutuvat pääosin hyvin. Pikasiirtopalvelut ovat käytössä lähes kaikissa euromääräisissä maksutileissä sekä keskeisissä asiointikanavissa, kuten verkko- ja mobiilipankissa. Maksujen toteutuminen 10 sekunnin määräajassa on kokonaisuutena hyvällä tasolla. 

Puutteita ja kehittämistarpeita on kuitenkin turvallisuuskäytännöissä, erityisesti pikasiirtojen asiakasviestinnässä ja petosten torjunnassa. Sen vuoksi Finanssivalvonta suosittelee teema-arviossaan useita eri toimia, joilla finanssisektori voi parantaa kuluttajien turvallisuutta pankkiasioinnissa. Suositukset koskevat turvarajoja, maksunsaajan tarkistuspalvelua ja pankkien tekemää petosmonitorointia.  

Maksujen nopeutumisen vuoksi Finanssivalvonta suosittelee, että pankit viestisivät aktiivisemmin turvarajojen merkityksestä ja varmistaisivat, että turvarajavaihtoehdot ovat yhtä kattavat sekä pika- että tilisiirroissa. Lisäksi niiden tulisi ottaa käyttöön toimintatavat, joissa uudet asiakkaat velvoitetaan asettamaan turvarajat itse.

-    Selkeästi informoidut turvarajat ovat yksi keino ehkäistä väärinkäytöksiä. Pankkien olisi hyvä varmistaa, että asiakkaat ymmärtävät niiden merkityksen ja asettavat omiin tarpeisiinsa sopivat rajat jo palvelun käyttöönoton yhteydessä, pankkivalvonnan osastopäällikkö Marko Myller toteaa.

Puutteita maksunsaajan tarkistuspalvelussa

Lokakuusta 2025 alkaen kaikkien euroalueen pankkien on pitänyt kyetä lähettämään pikasiirtoja, ja kaikissa tilisiirtopohjaisissa maksuissa tuli voimaan vaatimus maksunsaajan nimen ja tilinumeron täsmäytyksestä. Pikamaksuasetuksen tuoma maksunsaajan tietojen tarkistus on tärkeä uudistus, jonka tarkoituksena on ehkäistä virheellisiä maksuja ja petoksia ja siten parantaa maksamisen turvallisuutta. 

-    Maksunsaajan tarkistuspalvelun toteutuksessa on eroja erityisesti siinä, miten asiakkaille esitetään informaatio tilanteissa, joissa maksunsaajan tiedot eivät täsmää. Asiakkaalle tulee näissä tilanteissa aina esittää selkeä varoitus siitä, että maksun hyväksyminen voi johtaa varojen siirtymiseen väärälle vastaanottajalle. Näkemyksemme mukaan asiakasviestintä ei kaikissa pankeissa täytä sääntelyn vaatimuksia eikä aina tue asiakkaan tietoista päätöksentekoa maksun vahvistamisessa, Marko Myller sanoo. 

Petosmonitorointi kehittynyt, mutta parannettavaa löytyy

Reaaliaikainen petosmonitorointi on keskeinen osa maksamisen turvallisuutta. Useimmat pankit hyödyntävät asiakkaan maksukäyttäytymiseen perustuvia analyysimenetelmiä ja kykenevät myös estämään epäilyttäviä maksuja automaattisesti. Finanssivalvonta suosittaa, että pankit kehittävät monitorointia edelleen siten, että epäilyttävät maksut pystytään estämään riskiperusteisesti ja automaattisesti, ja että myös asiakkaan tunnusten käyttö pystytään estämään reaaliaikaisesti kriittisissä tilanteissa.

-    Pankkien on kiinnitettävä erityistä huomiota tunnistussovelluksen käyttöönoton turvallisuuteen, jotta vakavimmat väärinkäytökset voidaan estää tehokkaasti. Erityisesti tilanteissa, joissa sovellus otetaan käyttöön uudella laitteella, on sovellettava sellaisia lisävarmistuksia ja kontrollimekanismeja, joita verkkorikollinen ei pysty kiertämään, Marko Myller toteaa. 

Finanssivalvonnan arviossa tarkasteltiin muun muassa pikasiirtopalvelujen saatavuutta ja sujuvuutta, turvarajojen hallintaa, maksunsaajan tarkistuspalvelua sekä petosmonitorointia. Teema-arvio keskittyi henkilöasiakkaiden pika- ja tilisiirtopalveluihin ja se kattoi yhdeksän pankkia. Lisäksi teema-arviossa kartoitettiin erikseen pankkien pakotemonitoroinnin menettelytapoja siltä osin kuin ne liittyvät pikamaksuasetuksen uusiin velvoitteisiin. Finanssivalvonta seuraa teema-arviossaan havaittujen puutteiden korjaamista.

Finanssivalvonnan suositukset täydentävät verkkomaksamisen turvallisuuden teema-arviossa 2025 annettuja suosituksia. 

Linkit

Valvottavatiedote 26.5.2026: Pankkien pikamaksupalvelut toteutuvat pääosin hyvin – puutteita ja kehittämistarpeita erityisesti asiakasviestinnässä ja petosten torjunnassa

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa johtava juristi Sanna Atrila, Pankkivalvonta. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.