SDP:n Harakka: Työkyvyttömät eläkkeelle, työkykyisenä kuntoutukseen

Vuoden 2005 lakimuutos (Lex Taipale) mahdollisti kerralla arviolta 4 000 työkyvyttömän siirtymisen eläkkeelle. Harakan mukaan sama perusongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta: työttömien työ- ja toimintakyky jää liian usein arvioimatta, vaikka lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä siihen jo nykyisellään velvoittavat.

– Työkyvyttömistä voidaan huolehtia ilman uusia lakimuutoksia, kunhan nykyistä lakia noudatetaan ja palveluketjut toimivat, Harakka toteaa.

Työttömillä on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen, mutta se on ollut tarjolla vain muutamalle prosentille. Vastuiden hajanaisuuden vuoksi työttömien terveyspalvelut jäävät liian usein työvoimapalveluiden ja terveydenhuollon väliin.

– Antti Lindtman muistutti Tampereella puoluekokouksessa pitämässään puheessa, että vähäosaisimpien oikeuksia ei kukaan puolusta ilman poliittista tahtoa ja inhimillistä näkökulmaa, Harakka sanoo.

Harakka muistelee, että Paltamossa tehtiin vuosina 2009–2013 kokeilu, jossa kunta työllisti 269 työtöntä. Heistä 154 sai laajennetun työkykytarkastuksen. 33 eli joka viides passitettiin eläkepapereita täyttämään.

– Minulle kerrottiin, että yhden työllistymistä haittasi jatkuva hengenahdistus. Vasta lääkärillä ilmeni paha kasvain poskiontelossa, Harakka sanoo.

– Samassa suhteessa voidaan arvioida, että tänään vähintään 10 000 pitkäaikaistyötöntä voisi olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Muulle joukolle terveystarkastus tarjoaisi polkuja kuntoutukseen, osallisuuteen ja päivittäiseen tekemiseen.

Kuntoutujan ongelma ei ole osaamisessa

Samanaikaisesti Orpon–Purran hallitus on päättänyt lakkauttaa kuntouttavan työtoiminnan. Tuo 20 miljoonan euron säästö kohdistuu kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin.

Harakan mukaan hallituksen esitys siirtää vastaava rahoitus niin sanottuun osaamisseteliin osoittaa puutteellista ymmärrystä kohderyhmän tilanteesta. 

– Hallituksen ymmärtämättömyyttä kuvaa parhaiten työministeri Marttisen aie siirtää sama summa ”osaamisseteliin”. Tulee mieleen entisaikojen porvarilliset rouvainyhdistykset, joita Minna Canth purevasti arvosteli: ylhäisyydessään ne eivät ymmärrä hyväntekeväisyytensä kohteita, köyhää kansaa, edustaja Harakka toteaa.

– Voisikohan ministeri päätellä jo kuntouttavan työtoiminnan nimestä, että asiakkailla on isompiakin haasteita kuin ”osaamisvaje”? Harakka jatkaa.

– Onko osaamisseteli oikea työkalu mielenterveys- ja päihdeongelmiin, jotka ovat työkyvyttömyyden suurin aiheuttaja? Miten kouluttaudutaan, jos jo lukujärjestyksen noudattaminen on liian vaikeaa – tai jos ei pääse edes sängystä ylös?

Harakan mukaan työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia on vahvistettava osana julkisia palveluja. Jokaisella tulee olla oikeus oikea-aikaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja toimeentuloon. Kyse on poliittisesta tahdosta: heikoimmassa asemassa olevia ei saa jättää palvelujärjestelmän väliin.