Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman: Suvivirren laulaminen ei tee kevätjuhlasta uskonnon harjoittamista

Julkisuudessa on ollut esillä tapaus, jossa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta olisi asettanut Espoon kaupungille 10 000 euron uhkasakon liittyen Suvivirren sekä Varpunen jouluaamuna -laulun esittämiseen osana koulun kevät- ja joulujuhlaa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman sanoo, ettei hän ota kantaa julkisuudessa olleisiin tietoihin itsenäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisusta. Sen sijaan Vestman toteaa perustuslakivaliokunnan tulkinnan olleen yksiselitteinen jo kauan.

”Perustuslakivaliokunta, joka päättää auktoritatiivisesti Suomen perustuslain tulkinnasta, on linjannut vakiintuneesti yli 20 vuoden ajan, ettei yksittäisen virren laulaminen tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamiseksi katsottavaa tilaisuutta. Kyse on suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta juhlatraditiosta. Valiokunta ei siis ole pitänyt Suvivirren laulamista osana koulun yhteistä kevätjuhlaa minään ongelmana perustuslain turvaaman uskonnonvapauden – eikä myöskään yhdenvertaisuussääntelyn – kannalta”, Vestman toteaa.

Vestman sanoo, etteivät perustuslakivaliokunnan kannanotot ole rajoittuneet vain Suomen perustuslain tulkintaan, vaan valiokunta on perustellut linjauksiaan kattavasti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä.

”Perustuslakivaliokunta on johdonmukaisesti painottanut, ettei perustuslaista eikä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. EIT on korostanut asiassa valtioiden laajaa harkintamarginaalia. Se on katsonut, ettei esimerkiksi kristinuskoon viittaava krusifiksi Italian valtion koulun seinällä loukannut ihmisoikeussopimuksessa turvattua uskonnonvapautta”, Vestman kertoo.

Vestman oudoksuu sitä, että valiokunnan toistuvista, oikeudellisesti perustelluista ja hyvin vakiintuneista kannoista huolimatta Suvivirren sekä eräiden joululaulujen asemaa kyseenalaistetaan osana koulujen juhlia.

”Perustuslakivaliokunta on korostanut kaukonäköisesti, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. On riski, että vaatimuksilla suomalaiseen kristillisperäisen juhlatradition poistamisesta tehdään karhunpalvelus sille asialle, jota vaatimuksella kuvitellaan edistettävän. Epäviisasta”, Vestman toteaa.

Vestman esittää viime kädessä lakia turvaamaan koulujen suomalaiset juhlaperinteet.

”Jos perustuslakivaliokunnan yksiselitteisistä kannanotoista huolimatta Suvivirsi ja muut juhlaperinteet joutuvat uhanalaisiksi kouluissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tai muiden tahojen ratkaisujen vuoksi, juhlaperinteiden, mukaan lukien perinteisen virren laulamisen, mahdollisuus tulisi turvata viime kädessä perusopetuslaissa”, Vestman ehdottaa.

Vestman pitää keskustelua kristillisten viitteiden poistamisesta suomalaisesta yhteiskunnasta jopa absurdina ja viittaa tunnetun ateistin, evoluutiobiologi Richard Dawkinsin näkemyksiin.

”Dawkins, vankkumaton ateisti, on todennut olevansa kulttuurikristitty ja elävänsä kaikista maailman paikoista mieluiten juuri kristityssä maassa, vaikka ei uskokaan kristinuskon opettamiin asioihin. Kallis kristillinen kulttuuriperintö on punottu kahden vuosituhannen aikana osaksi länsimaista sivilisaatiota. Olemme sille perinnölle paljon velkaa”, Vestman päättää.