Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamat sikiövauriot jäävät usein diagnosoimatta

Raskaudenaikainen alkoholialtistus (PAE, prenatal alcohol exposure) ja sen pysyvät vaikutukset sikiön ja lapsen myöhempään kehitykseen (FASD, fetal alcohol spetrum disorders) jäävät usein tunnistamatta, vaikka ne aiheuttavat maailmanlaajuisesti merkittäviä terveys- ja sosiaalisia ongelmia sekä huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.

Tuoreessa HUSin, Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Folkhälsanin yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin raskaudenaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä pitkäaikaisia terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksia.

Raskaudenaikainen alkoholialtistus lisää riskiä moniin lapsen somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin

Tulokset osoittivat, että alkoholille altistuneilla lapsilla, sekä FASD-diagnosoiduilla että diagnosoimattomilla, oli selvästi suurempi riski sekä somaattisiin että psykiatrisiin sairauksiin ja niistä aiheutuviin sairaalakustannuksiin kuin verrokeilla. Keskimääräiset kumulatiiviset sairaalakustannukset 20 vuoden ikään mennessä olivat FASD‑diagnoosin saaneilla 55 500 euroa, altistuneilla ilman FASD‑diagnoosia 30 100 euroa ja verrokeilla 15 600 euroa.

Ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana FASD liittyi erityisesti kohonneisiin synnynnäisistä rakennepoikkeavuuksista ja somaattisista sairauksista aiheutuviin kustannuksiin. Psykiatrisiin haasteisiin liittyvät kustannukset puolestaan painottuivat alkoholille altistuneisiin, jolla ei ollut FASD‑diagnoosia.

Lisäksi alkoholille altistuneilla FASD‑diagnoosin saaminen oli yhteydessä pienempään tapaturmien, päihdehäiriöiden ja teiniraskauksien riskiin riippumatta siitä, oliko lapsi ollut varhaisessa vaiheessa sijaishuollossa, vaikka varhainen sijaishuolto oli yleisempää FASD‑diagnoosin saaneilla.

Sijaishuollon käyttö oli erittäin yleistä molemmissa PAE‑ryhmissä, ja siitä aiheutuneet kustannukset ylittivät selvästi sairaalakustannukset. Kumulatiiviset sijaishuollon kustannukset olivat FASD‑ryhmässä noin 610 000 euroa ja muilla alkoholille altistuneilla noin 344 300 euroa, kun verrokeilla vastaavat kustannukset olivat keskimäärin 20 500 euroa.

Ennaltaehkäiseviä toimia tarvitaan kaikilla tasoilla

Tutkimus osoittaa, että raskaudenaikaiseen alkoholialtistukseen liittyvät terveys- ja erityisesti sosiaalihuollon kustannukset ovat huomattavia. Korkeat sijaishuollon kustannukset heijastavat raskauden aikana alkoholille altistuneiden lasten ja heidän perheidensä suurta tuen tarvetta.

”Nämä lapset perheineen tarvitsevat tukea, eivät syyllistämistä. Alkoholialtistus vaikuttaa läpi elämän ja koskettaa monia keskuudessamme”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.

Varhainen FASD‑diagnostiikka voi vähentää nuoruusiässä ilmeneviä toissijaisia ongelmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksen perusteella ehkäiseviä toimia tarvitaan kipeästi kaikilla tasoilla – raskauden aikaisen alkoholinkäytön ehkäisystä varhaiseen tunnistamiseen ja pitkäjänteiseen tukeen.

"On tärkeää kysyä kaikilta raskaana olevilta alkoholinkäytöstä ja ottaa asia puheeksi uudestaankin pitkin raskautta. Raskaana oleville alkoholia käyttäville tulisi järjestää viiveettä päihdehoitoa”, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Kahila HUSista.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 427 alkoholille altistunutta lasta sekä 1 795 verrokkia. Tutkittavat olivat syntyneet vuosina 1992–2001, ja heitä seurattiin vuoteen 2016 asti.

Analyysiin sisällytettiin kaikki erikoissairaanhoidon ja sijaishuollon jaksot, mukaan lukien sijais- ja laitoshoito. Kustannuksia sekä diagnoosien kehittymistä tarkasteltiin ikäryhmittäin 20 vuoden ikään asti ja verrattiin FASD‑diagnoosin saaneita (48 lasta) ja diagnosoimattomia alkoholialtistuneita (379 lasta) verrokkeihin.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.