Kotimaisen varhaisperunan satokausi on käynnissä – tuore pottu on kesän odotettu herkku
6.6.2026 08:52:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Kotimaisen varhaisperunan satokausi on alkanut haastavan kevään jälkeen. Viileät jaksot ja vaihtelevat sääolot ovat koetelleet viljelijöitä, mutta näkymät ovat parantuneet kesäkuun alussa. Sadosta odotetaan keskinkertaista. Kotimaisen varhaisperunan suurin valtti on tuoreus: parhaimmillaan peruna päätyy pellolta kattilaan saman päivän aikana. Kotimaisen varhaisperunan saapuminen kauppoihin ja kesäpöytiin on yksi suomalaisen ruokakesän odotetuimmista hetkistä.

Varhaisperunan viljely Suomessa
Suomessa viljellään varhaisperunaa nykyisin noin 700 hehtaarin alalla. Varhaisperunaa tuottavia tiloja on Suomessa noin 290. Keskimääräinen tuotantoala oli 2,4 hehtaaria tilaa kohden, mutta tilojen välillä on suurta vaihtelua. Tuotanto on vahvasti keskittynyt Varsinais-Suomeen, jossa viljellään noin kolme neljäsosaa maan varhaisperunoista. Suurimpia tuotantokuntia ovat Laitila, Naantali, Uusikaupunki ja Parainen.
Varhaisperunan viljely on kevään olosuhteissa tarkkaa ja vaativaa työtä. Perunaa suojataan hallalta harsoilla, muoveilla ja kastelulla, ja satoa seurataan tiiviisti kevään vaihtelevissa säissä. Tänä keväänä viljelijöiden työhön ovat vaikuttaneet muun muassa kuivuus, viileät jaksot, tuulet sekä paikoin valkohäntäpeurojen aiheuttamat harsovahingot.
Kevään sääolot ovat koetelleet varhaisperunan viljelijöitä, mutta viime viikkojen aikana näkymät ovat parantuneet selvästi. Viljelijä Mika Törnen mukaan perunan kehitystä on saatu seurata tänä vuonna tavallista tarkemmin.
– Pari viikkoa sitten tunnelmat olivat aivan toiset kuin nyt. Kevät oli pitkä ja kylmä, ja kasvustoissa näkyi paljon epätasaisuutta. Nyt peruna on kuitenkin ottanut hyvin kasvua kiinni ja pellolla näyttää jo aivan erilaiselta. Sadosta on tulossa keskinkertainen, Törne kertoo.
Tuoreus erottaa kotimaisen varhaisperunan
Varhaisperuna on herkkä tuoretuote. Sen kuori on ohut, mukula vaalea ja sileä, ja tuore kuori irtoaa helposti sormella pyyhkäisemällä. Kotimaisen varhaisperunan maku on mieto, raikas ja makeahko, ja laadukas varhaispottu on suutuntumaltaan kermainen ja napakka.
– Kotimaisen varhaisperunan suurin valtti on tuoreus. Parhaimmillaan peruna nostetaan samana päivänä, kun se päätyy kuluttajan kattilaan, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sanoo.
Kotimaisen varhaisperunan erityisyys perustuu ennen kaikkea tuoreuteen. Tuontiperunat ovat usein olleet nostettuna ja varastoituna useita päiviä ennen kauppaan päätymistä, kun taas suomalainen varhaisperuna voi parhaimmillaan olla kuluttajan kattilassa nostotuoreena.
Kuluttajan kannattaa tarkistaa perunan alkuperä kaupassa. Irtomyynnissä olevista perunoista on ilmoitettava alkuperämaa ja laatuluokka. Usein esillä ovat myös lajike ja viljelijän nimi. Vihannesten oma alkuperä- ja laatumerkki Sirkkalehtimerkki kertoo, että kyseessä on ensiluokkainen suomalainen tuote.
Varhaisperuna kuuluu suomalaiseen kesään
Varhaisperunan viljelyssä sää ratkaisee paljon, eikä kasvukauden etenemistä voi kiirehtiä. Törnen mukaan kulunut kevät on muistuttanut jälleen siitä, kuinka vahvasti viljely on luonnon ehdoilla tapahtuvaa työtä.
– Peruna ei kasva käskemällä, vaan säiden ehdoilla. Tänä keväänä on saanut olla kärsivällinen, mutta nyt näyttää siltä, että juhannuspöytiin saadaan laadukasta kotimaista varhaisperunaa, Törne sanoo.
Kesän perunatapahtumia:
- Silli ja uussi peruni 6.6. Röölässä
- De Vita Päron -perunafestivaali 13.6. Nauvossa
- Neitsytperunafestivaali 12.–13.6. Turussa
- Varhaisperunapäivä 15.6. Turussa osana Turun Ruokaviikkoja
- Koko perheen retki perunapellon laitaan 24.6. Pori/Harjavalta, SuomiAreena-viikon yhteydessä
Perunakuvia median käyttöön: https://mtk.emmi.fi/l/fvkFXCstkS2T
Reseptejä varhaisperunakauteen:
Uuden sadon hölskypotut, perunavartaat ja yrttidippi https://www.mtk.fi/-/holskypotut-perunavartaat-yrttidippi
Perunasalaatti varhaisperunoista ja herneistä https://www.mtk.fi/-/perunasalaatti
Kolme kastiketta varhaisperunoille https://www.mtk.fi/-/kastike-varhaisperunoille
Lisätiedot:
Mika Törne, rymättyläläinen perunanviljelijä, MTK-Varsinais-Suomen Varhaisperunatoimikunnan puheenjohtaja, 0400 774351, kivikota@gmail.com
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna, MTK, 040 558 0512
Avainsanat
Kuvat











Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK: Karhunmetsästyksen tulee perustua kiintiömetsästykseen5.6.2026 14:58:06 EEST | Tiedote
Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös vahvisti viime vuonna Pohjois-Karjalaan myönnetyt poikkeusluvat lainvoimaisiksi. Päätös luo merkittävän oikeudellisen pohjan karhukannan hallintaa koskevan sääntelyn jatkovalmistelulle. MTK:n mukaan karhunmetsästyksen toimintamalleja on kuitenkin tarpeen päivittää, jotta kannanhoidollisen metsästyksen vaikuttavuus voidaan turvata.
Laiduntavat eläimet pitävät arvokkaat elinympäristöt hengissä5.6.2026 12:20:40 EEST | Tiedote
Perinneympäristöt ja luonnonlaitumet ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Lauantaina 13.6.2026 järjestettävä valtakunnallinen luonnonlaidunpäivä nostaa esiin nautojen, lampaiden ja muun laiduntavan karjan ratkaisevan tärkeän merkityksen näiden ympäristöjen säilyttämisessä. Päivän aikana kymmenet maatilat eri puolilla Suomea avaavat porttinsa yleisölle.
Poronhoitolain uudistus tuo selkeyttä, mutta jättää maanomistajien asemaan vielä epävarmuutta2.6.2026 12:12:41 EEST | Tiedote
Tasavallan presidentti vahvisti poronhoitolain muutoslain 28. toukokuuta. Uudistettu laki ottaa selkeästi kantaa maaston kulumiseen ja sopivien poromäärien ylläpitoon. Muutokset terävöittävät lainsäädäntöä ja tehostavat osaltaan sen noudattamista lisäten samalla elinkeinojen toimintaedellytyksiä, MTK kommentoi.
MTK: Puutteellinen data vääristää kuvaa peltoviljelyn päästöistä1.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Maatalouden päästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasulaskennassa perustuu edelleen osittain puutteelliseen tietoon. MTK pitää tilannetta viljelijöiden kannalta ongelmallisena, sillä tarkempaa ja ajantasaisempaa mittausdataa olisi ollut käytettävissä jo vuosia. Kun tietoa ei hyödynnetä, peltoviljelyn päästöt näyttävät todellisuutta suuremmilta ja epävarmemmilta kuin ne ovatkaan.
Maailman maitopäivä 1.6. - suomalainen maitoketju rakentaa elinvoimaa koko Suomeen29.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tuotetaan yli kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa. Maailman maitopäivänä 1.6. MTK muistuttaa, että suomalainen maitoketju on tärkeä osa kotimaista ruoantuotantoa, kriisinkestävyyttä ja alueiden elinvoimaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme