Kokoomuksen talousvaliokuntaryhmän edustajat: Hankintalain uudistus vahvistaa pk-yrittäjien asemaa julkisissa hankinnoissa

– Hankintalain uudistus on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä yrittäjyyttä ja kilpailua edistävistä uudistuksista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa noin 38 miljardilla eurolla vuodessa. Tähän asti liian moni suomalainen pk-yritys on jäänyt tarjouskilpailujen ulkopuolelle, koska hankinnat on suunniteltu liian suurina kokonaisuuksina. Tämä epäkohta nyt korjataan, sanoo Kokoomuksen talousvaliokuntaryhmän puheenjohtaja ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja edustaja Pauli Aalto-Setälä toteaa. 

– Suomalaisesta yrityskannasta valtaosa on pk-yrityksiä. On kohtuutonta, että ne ovat tähän asti jääneet liian usein julkisten hankintojen ulkopuolelle vain siksi, että hankinnat on niputettu liian suuriksi kokonaisuuksiksi. Nyt suunta muuttuu, talousvaliokuntaryhmän jäsen, kansanedustaja Noora Fagerström toteaa. 

Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että ehdotetut muutokset ovat kannatettavia talouden kasvun vauhdittamisen, julkisten palvelujen markkinoiden kilpailullisuuden ja kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta. Kilpailun lisääntyminen mahdollistaa kustannustehokkaammat julkiset hankinnat ja tuo pitkällä aikavälillä säästöjä alkuvaiheen muutoskustannuksista huolimatta. 

– Kun kilpailu lisääntyy, veronmaksajien rahalle saadaan enemmän vastinetta. Sama euro tuottaa enemmän palveluita kuntalaisille ja hyvinvointialueiden asukkaille. Tämä on suoraan kotitalouksien ja yrittäjien etu, sanoo talousvaliokuntaryhmän jäsen, kansanedustaja Heikki Vestman. 

Kokoomuksen talousvaliokuntaryhmä korostaa, että uudistus tukee myös alueellista elinvoimaa: kun pk-yritykset pääsevät mukaan tarjouskilpailuihin, työpaikat ja verotulot pysyvät paremmin alueilla. 

Mietinnössä todetaan, että sääntelyn vaikutuksia palvelujen saatavuuteen seurataan erityisesti pienten ja kauempana kasvukeskuksista sijaitsevien kuntien osalta. Kokoomuksen talousvaliokuntaryhmä pitää tätä tärkeänä. 

– Olemme kuulleet huolet pienten kuntien tilanteesta tarkasti. Mietintöön sisältyvä seurantavelvoite ja siirtymäaikoja koskevat ratkaisut varmistavat, että uudistus etenee hallitusti. Lakisääteiset palvelut turvataan kaikissa olosuhteissa, edustajat Aalto-Setälä, Fagerström ja Vestman vakuuttavat.  

Mietinnössä korostetaan, että uudistus parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Keskeiset pk-yritysten asemaa parantavat muutokset ovat: 

• Hankintojen jakaminen osiin (75 §): EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat on jatkossa lähtökohtaisesti jaettava osiin. Jos hankintayksikkö päättää olla jakamatta hankintaa, sen on perusteltava päätös yksityiskohtaisesti ja päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen. 

• Markkinakartoitus (65 §): Yli 10 miljoonan euron hankinnoissa hankintayksikön on tehtävä markkinakartoitus tai arvioitava eri toteutusvaihtoehtoja osana suunnittelua. Tämä avaa markkinoita ja tuo tietoa myös pienemmistä toimijoista. 

• Uudelleenkilpailutusvelvoite (125 §): EU-kynnysarvon ylittävässä avoimessa menettelyssä, jossa saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikön on järjestettävä uusi tarjouskilpailu. Tämä estää tilanteita, joissa kilpailua ei käytännössä synny. 

• Sidosyksikkösääntelyn (in-house) tiukentaminen (15 §): Sidosyksikön käytön edellytykseksi asetetaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Tämä avaa markkinoita aloilla, joilla yksityiset yritykset ovat olleet sivussa kuntien ja hyvinvointialueiden hankinnoista, vaikka toimiva markkina on olemassa.