Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kelan päätoimitalo tarvitsee peruskorjauksen – käyttö päättymässä viimeistään vuonna 2029

Alvar Aallon suunnittelema Kelan päätoimitalo valmistui vuonna 1956, ja se on osa merkittävää suomalaista kulttuuriperintöä. Suojeltua rakennusta ei ole koskaan täysin peruskorjattu. Ilman saneerausta riski rakennuksen pysyville rakenteellisille vaurioille kasvaa lähivuosina.

– Päätalo tarvitsee kattavan peruskorjauksen, joka varmistaa sen käytettävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Rakennustaiteellisesti arvokas rakennus olisi remontin myötä mahdollista myös avata laajempaan käyttöön esimerkiksi muille julkisille toimijoille sekä nykyistä laajemmin vierailijoiden tutustuttavaksi, sanoo Kelan kiinteistöpäällikkö Mervi Roiha-Muilu.

Rakennuksen asema suojelukohteena ja sen kulttuurihistoriallinen arvo asettavat peruskorjaukselle erityisiä vaatimuksia. Korjaushankkeen kustannusarvio on yli 130 miljoonaa euroa.

Kelan toimintamenoihin on kohdistunut viime vuosina merkittäviä säästöjä, joten remonttia ei ole mahdollista rahoittaa nykyisestä budjetista.

Päätoimitalo on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi

Kelan päätoimitalo on osa Aalto Works -maailmanperintöesitystä. Suomi on ehdottanut 13:n Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman rakennuksen kokonaisuutta Unescon maailmanperintöluetteloon. Unescon päätöstä odotetaan heinäkuussa 2026.

– Päätoimitalon kulttuurihistoriallisesta arvosta kertoo se, että se on ylipäätään ehdolla maailmanperintökohteeksi. Toivomme, että hankalasta taloustilanteesta huolimatta näin merkittävän kohteen peruskorjaukseen löytyy rahoitus, sanoo Mervi Roiha-Muilu.

Alvar Aalto suunnitteli Helsingin Taka-Töölössä sijaitsevan rakennuksen nimenomaan Kansaneläkelaitoksen käyttöön. Nykyään rakennuksessa työskentelee noin 500 Kelan työntekijää. Viime vuosina päätoimitalossa on jouduttu tekemään useita kiireellisiä korjaustoimia, jotta sen käyttöä on voitu jatkaa turvallisesti.

Kela joutuu luopumaan päätoimitalon käytöstä viimeistään vuonna 2029 joko pysyvästi tai peruskorjauksen ajaksi. Jos peruskorjaukselle ei saada rahoitusta, Kela pyrkii myymään päätalon tai luopuu tilan käytöstä ja siirtää sen niin sanottuun kuivasäilytykseen. Kuivasäilytys vähentäisi rakennuksesta koituvia ylläpitokustannuksia ja mahdollistaisi peruskorjauksen myöhemmin. Toisaalta Kelan työntekijöille pitäisi löytää toimistotiloja muualta, mistä syntyisi uusia kustannuksia.