S-Pankin tutkimus: Nuoret kohtaavat verkossa eniten riskejä – festariliput ja mökkivaraukset korostuvat kesän digihuijauksissa
28.5.2026 07:00:00 EEST | S-Pankki Oyj | Tiedote
Koulujen päättyminen käynnistää monilla nuorilla rahankäytössä aktiivisen kesäkauden: ostetaan festarilippuja, varataan majoituksia ja käytetään kesätyörahoja. Samalla lisääntyvät myös huijausyritykset. S-Pankin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat kohtaavat verkossa muita enemmän haitallista sisältöä, tietojen kalastelua ja digihuijauksia. S-Pankki muistuttaa, että huijauskampanjat voivat olla erittäin uskottavia, ja valppauteen on aihetta kaikkina vuoden aikoina.
S-Pankin Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimuksen mukaan nuoret korostuvat useissa erilaisissa digihuijauksissa. Nuorille sattuu muita ikäryhmiä useammin tilanteita, joissa heidän tietojaan hyödynnetään luvatta esimerkiksi käyttäjätilien kaappaamiseen tai verkko-ostoksiin. Lähes viidennes kertoo tilanteista, joissa heidän pankkitiliään on yritetty käyttää väärin tai rahaa on onnistuttu viemään tililtä.
Tuleva kesäkausi lisää riskiä altistua erilaisille huijauksille, kun nuorten rahankäyttö usein lisääntyy. Esimerkiksi valmistujaisten ja kesätöiden seurauksena nuorilla voi olla käytössään rahaa tavallista runsaammin. Kun samalla myös vapaa-aika lisääntyy, verkossa tehdään enemmän varauksia ja maksuja, huijareillekin tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia.
”Kesäisin lisääntyvät muun muassa festarilippuhuijaukset, joissa myydään olemattomia tai jo käytettyjä lippuja. Lisäksi esiintyy enemmän mökkien vuokraukseen liittyviä huijauksia sekä erilaisia kalasteluviestejä. Esimerkiksi majoitussivustoihin liittyvissä viesteissä voidaan vedota ongelmaan varausmaksussa tai palautuksessa, ja niiden tavoitteena on saada vastaanottaja syöttämään maksukortti- tai pankkitietonsa huijaussivulle. Viestit voivat näyttää hyvin uskottavilta muistuttaen aidon majoituspalvelun lähettämiä ilmoituksia”, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo.
Rikolliset yrittävät värvätä nuoria myös niin sanotuiksi rahamuuleiksi esimerkiksi näennäisillä työpaikkailmoituksilla sosiaalisessa mediassa, eikä nuori välttämättä ymmärrä osallistuvansa laittomaan toimintaan ennen kuin seuraukset, kuten rikostuomio, konkretisoituvat.
Nuoret luottavat sosiaaliseen mediaan
Sosiaalinen media ja erilaiset digitaaliset palvelut ovat nuorille keskeinen osa arkea, ystävyyssuhteita ja yhteydenpitoa. Kyselyn mukaan peräti 68 prosenttia alle 30-vuotiaista on kohdannut verkossa vihapuhetta, häirintää tai muuta haitallista sisältöä. Lisäksi 17 prosenttia kertoo, että heihin on yritetty vaikuttaa esimerkiksi valesuhteen, sijoitus- tai esihenkilöhuijauksen avulla.
Samalla neljännes nuorista kertoo luottavansa sosiaalisen median palveluihin, mikä on selvästi enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Nuoret joutuvat jatkuvasti arvioimaan, millaista sisältöä ja tietoa voi pitää luotettavana ja mitä verkossa voi turvallisesti itse jakaa.
Niemelä korostaakin media- ja digiturvallisuustaitoja keskeisinä arjen taitoina.
“Moni nuori on jo varhain oppinut käyttämään erilaisia digitaalisia palveluja hyvin sujuvasti, mutta samalla verkkoon voi jäädä sisältöjä, kuvia tai tietoja, joiden seurauksia ei aina tule ajatelleeksi. Digitaalisissa palveluissa korostuu myös kyky arvioida, mikä verkossa on aidosti luotettavaa ja turvallista. Siksi digiturvallisuudessa tärkeää on myös ymmärrys omista oikeuksista ja yksityisyyden suojaamisesta”, Niemelä sanoo.
Verkkoympäristö on jatkuvassa muutoksessa
Verkkoympäristön riskit herättävät myös huolta. Alle 30-vuotiaista 16 prosenttia kertoo olevansa huolissaan verkko- ja kyberturvallisuudesta vähintään viikoittain. Kotona asuvista 18–25-vuotiaista nuorista osuus nousee yli viidennekseen.
Ilmiö näkyy laajemminkin: esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston vuoden 2025 Digiturvabarometrin mukaan digihuijaukset ja kyberuhat ovat nousseet suomalaisten keskeisten turvallisuushuolien joukkoon. Digitaalisiin palveluihin liittyvä jatkuva valppauden tarve korostuu erityisesti nuorilla, joiden arki rakentuu vahvasti verkossa.
”Nuoret käyttävät päivittäin useita eri palveluja esimerkiksi viestintään, opiskeluun, työntekoon, maksamiseen ja viihtymiseen. Lisäksi nuoret omaksuvat uusia digitaalisia palveluja ja toimintatapoja nopeasti, mutta samalla myös verkkoympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja riskit lisääntyvät. On yhä tärkeämpää tunnistaa tilanteet, joissa omaa luottamusta, tietoja tai rahaa pyritään hyödyntämään väärin”, Niemelä muistuttaa.
S-Pankin asiantuntijan vinkit kesän digiarkeen
- Osta festari- ja tapahtumaliput vain virallisilta lipunmyyjiltä.
- Tarkista mökki- ja majoitusvarausten maksulinkit ja verkkosivut huolellisesti ennen maksamista.
- Pysähdy ja mieti ennen maksamista. Kiire on huijarin paras apuri.
- Älä kirjaudu pankkipalveluihin viesteissä, somessa tai hakutuloksissa olevien linkkien kautta.
- Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja tilitapahtumailmoitukset.
- Suhtaudu varauksella helppoa rahaa lupaaviin “kesätyöilmoituksiin” – rikolliset voivat värvätä niiden avulla nuoria rahamuuleiksi. Kyse ei ole kesätyöstä, vaan rikoksesta, josta voi seurata vankeutta, luottotietojen menetys ja korvausvastuu.
S-Pankin tutkimus: Nuorten digiarjessa korostuvat riskit ja huoli läheisistä
- Nuoret ovat kohdanneet ikäluokista eniten (68 %) vihapuhetta, häirintää tai muuta haitallista sisältöä.
- Nuorista 87 % kokee jonkin verran tai erittäin varmasti tunnistavansa huijauspuhelun tai -viestin.
- Nuorilta on ikäryhmistä yleisimmin (19 %) yritetty varastaa tai onnistuttu varastamaan rahaa pankkitililtä.
- Nuoret ovat ikäryhmistä yleisimmin (17 %) kohdanneet valesuhde-, sijoitus- tai esihenkilöhuijauksia.
- 25 % nuorista luottaa sosiaalisen median palveluihin - merkittävästi enemmän kuin muut ikäluokat.
- 59 % alle 30-vuotiaista kertoo olevansa huolissaan ikääntyvien vanhempien tai muiden läheisten digiturvallisuudesta. Osuus on ikäryhmistä suurin.
Taustatietoja Arjen turvabarometri 2026 -raportista
S-Pankin Arjen turvabarometri on ajankohtainen vuosittain toistuva katsaus suomalaisten arjen turvallisuuteen. Se kartoittaa, miten suomalaiset kokevat kokonaisturvallisuuden ja miten turvallisuuden tunteen kokemukset näkyvät arjessa eri elämäntilanteissa.
Arjen Turvabarometri -tutkimus sisälsi seitsemän kysymystä, joista muodostettiin vuosittain seurattava Arjen turvaindeksi. Se kertoo yhdellä luvulla, miten turvalliseksi suomalaiset kokevat arkensa eri näkökulmista. Digitaaliseen turvallisuuteen liittyvä indeksi näyttäytyy toiseksi vahvimmalta, mikä kertoo, että suomalaiset ovat välttyneet vakavilta uhkilta ja omaavat jonkinlaista kykyä toimia tilanteita kohdatessa. Teemaindekseistä vahvimpana näyttäytyy arjen turvallisuusteot, joissa on myös digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä tekoja.
Tutustu Arjen Turvabarometri -katsaukseen (PDF, 2,1 Mt)
Tarkemmat tulokset digiturvallisuuden kokemuksesta pyydettäessä.
Taustatiedot kyselystä
Kantar Finland Oy toteutti Turvabarometrikyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Tulokset sisältävät tarkastelua maakuntatasolla ja jakaumat ovat lähellä maakuntien edustavuutta väestössä. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–9.3.2026.
Lue lisää S-Pankin turvatyöstä: s-pankki.fi/turvatyo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
S-Pankin viestintä
Puh:+358 10 767 9300viestinta@s-pankki.fiwww.s-pankki.fiLeo Niemelätietoturvajohtaja
Puh:010 767 9520leo.niemela@s-pankki.fiKuvat
Linkit
S-Pankki
S-Pankki on kotimainen pankki ja osa S-ryhmää. Olemme olemassa siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus vähän rahakkaampaan huomiseen. Meillä on yli kolme miljoonaa asiakasta ja tunnemme asiakkaidemme arjen. Tuomme siihen helppoutta ja hyötyä muun muassa helppokäyttöisten digitaalisten palveluidemme avulla. Täyden palvelun pankkina olemme tukena elämän pienissä ja suurissa käännekohdissa. s-pankki.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta S-Pankki Oyj
Veronpalautukset tuovat suomalaisille keskikesällä lisäeuroja – näin moni voi hyödyntää rahat fiksummin3.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Veronpalautukset alkavat jälleen näkyä suomalaisten tileillä heinäkuusta lähtien. Monelle veronpalautus on edelleen kesän ylimääräinen käyttöraha, mutta osa hyödyntää summan myös säästämiseen tai sijoittamiseen. S-Pankin asiantuntija muistuttaa, että ylimääräinen rahasumma on normaaleja arkituloja helpompi irrottaa säästämiseen ja sijoittamiseen.
Färsk undersökning: Bastu och kylskåp är de viktigaste bekvämligheterna i sommarstugan – strand är viktigare än el eller rinnande vatten30.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Bastu är fortfarande den viktigaste bekvämligheten i sommarstugan - mer än nio av tio finländare anser den vara viktig. Nästan en femtedel av stugägarna tillbringar mer än 100 dagar per år i sommarstugan, medan man tillbringar betydligt mindre tid i gemensamma sommarstugor, framgår det av S-Bankens enkät om livet på sommarstugan. Bankens expert uppmanar dem som överväger en sommarstuga att förhålla sig realistiska till sina drömmar om en sommarstuga och till den tid som ska tillbringas i stugan, när man ska hitta en lämplig stuga.
Tuore tutkimus: Sauna ja jääkaappi ovat mökkimukavuuksista tärkeimmät – ranta tärkeämpi kuin sähkö tai juokseva vesi30.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Sauna pitää pintansa mökin tärkeimpänä mukavuutena, kun jopa yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää sitä tärkeänä. Mökin omistajista lähes viidennes viettää mökillä yli 100 päivää vuodessa, kun taas yhteisillä mökeillä vietetään selvästi vähemmän aikaa, selviää S-Pankin Mökkikyselystä. Pankin asiantuntija kehottaa mökkiä harkitsevia puntaroimaan mökkihaaveitaan ja mökillä vietettävää aikaa realistisesti sopivan mökin löytämiseksi.
S-Bankens undersökning: Amorteringsfria perioder för bostadslån används med eftertanke – unga bryter det traditionella tänkesättet på bostadslån23.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den finska bostadslånekulturen är i en långsam förändring. Amorteringsfria perioder används fortfarande med eftertanke och framför allt som stöd i föränderliga livssituationer, men unga förhåller sig mer avslappnat till flexibiliteten i bostadslån. S-Bankens expert påpekar att utnyttjandet av flexibiliteten i bästa fall kan hjälpa till att förbereda sig på vardagens ekonomiska påfrestningar och göra den egna ekonomin mer hållbar.
S-Pankin tutkimus: Asuntolainan lyhennysvapaita käytetään harkiten – nuoret murtavat asuntolainan perinteisen ajattelutavan23.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten asuntolainakulttuuri on hitaassa muutoksessa. Lyhennysvapaita käytetään edelleen harkiten ja ennen kaikkea muuttuvien elämäntilanteiden tukena, mutta nuoret suhtautuvat asuntolainan joustoihin muita rennommin. S-Pankin asiantuntija muistuttaa, että joustojen hyödyntäminen voi parhaimmillaan auttaa varautumaan arjen talouspaineisiin ja vahvistaa oman talouden kestävyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme