Metsäammattilaiset suojelevat luontoa
27.5.2026 15:28:44 EEST | Metsäammattilaiset | Tiedote
Kun suomalaisesta metsätaloudesta keskustellaan julkisuudessa, huomio kohdistuu usein hakkuisiin, suojeluun ja vastakkainasetteluun. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään miettimään niitä ihmisiä, jotka tekevät luonnonhoitoa käytännössä joka päivä – metsäammattilaisia. Luonnon suojeleminen on kiinteä osa heidän arkityötä.

Todellisuudessa suuri osa suomalaisen metsätalouden luonnon suojelemisesta toteutuu juuri metsäammattilaisten työn kautta. Metsäkoneenkuljettaja pysäyttää koneensa puron reunalle ja jättää suojavyöhykkeen koskemattomaksi. Metsäsuunnittelija rajaa arvokkaan lehtolaikun hakkuiden ulkopuolelle. Metsäasiantuntija neuvoo metsänomistajaa säästämään vanhat haavat ja lahopuut linnuston ja hyönteisten elinympäristöiksi. Taimikonhoidossa jätetään riistatiheikköjä suojaa tarvitseville eläimille.
Nämä ratkaisut eivät synny sattumalta. Suomalaisessa metsätaloudessa luonnonhoitoa ohjaavat metsälainsäädäntö, PEFC-sertifiointi, Hyvän metsänhoidon suositukset sekä valtion metsissä Metsähallituksen ympäristöopas. Mutta lopulta kaikki nämä muuttuvat käytännön teoiksi vasta silloin, kun metsäammattilainen toteuttaa ne maastossa.
Monelle suomalaiselle voi tulla yllätyksenä, kuinka laajasti luonnon monimuotoisuus huomioidaan nykyisessä metsätaloudessa. Hakkuissa jätetään pysyviä säästöpuita ja lahopuuta, jotka tarjoavat elinympäristöjä tuhansille lajeille. Vesistöjen varsille jätetään käsittelemättömiä suojakaistoja suojelemaan puroja, jokia ja järviä. Metsiin pyritään säilyttämään sekapuustoisuutta ja eri-ikäisrakenteita, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Monissa kohteissa toteutetaan myös kulotuksia eli hallittuja polttoja, joilla jäljitellään luonnonmetsien häiriöitä ja luodaan elinympäristöjä paloista riippuvaisille lajeille. Luonnonhoito näkyy käytännössä lähes kaikessa metsänhoidossa. Se ei ole metsätaloudesta erillinen toiminto, vaan osa jokapäiväistä työtä.
Suuri merkitys suomalaisen luonnon tulevaisuudelle
Työ vaatii laajaa osaamista. Metsäammattilaisen on tunnistettava arvokkaita luontokohteita, ymmärrettävä vesistövaikutuksia, hallittava metsän kasvatus ja samalla sovitettava yhteen metsänomistajan tavoitteet, luonnon monimuotoisuus sekä taloudellinen kestävyys. Juuri tässä suomalaisen metsätalouden vahvuus usein näkyykin. Metsiä ei tarkastella vain yhdestä näkökulmasta, vaan kokonaisuutena, jossa pyritään yhdistämään puuntuotanto, ilmastohyödyt, virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus.
Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen ei perustu pelkästään suojelualueisiin. Tärkeä osa kokonaisuutta on myös talousmetsissä tehtävä luonnonhoito, jota toteutetaan valtavalla pinta-alalla ympäri maata. Siksi metsäammattilaisten työllä on suuri merkitys suomalaisen luonnon tulevaisuudelle. Usein työ tehdään ilman näkyvyyttä tai julkista huomiota – hiljaisesti metsässä, käytännön ratkaisuina, jotka näkyvät luonnossa vielä vuosikymmenten päästä.
Metsätalouden luonnonhoitotyö näkyy Suomen metsissä
Suomalaisessa metsätaloudessa tehty luonnonhoitotyö on muuttanut talousmetsiä merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyisin metsiin jätetään säästöpuita, lahopuuta, riistatiheikköjä ja vesistöjen suojavyöhykkeitä osana normaalia metsänhoitoa. Tulokset näkyvät käytännössä metsien rakenteen monipuolistumisena. Lahopuun määrä on monilla alueilla kasvanut, lehtipuita säästetään aiempaa enemmän ja arvokkaita elinympäristöjä rajataan metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Myös vesistövaikutusten hallinta on kehittynyt merkittävästi.
Luonnonhoitotyötä tehdään vuosittain valtavalla pinta-alalla ympäri Suomea. Sen toteuttavat käytännössä metsäammattilaiset, jotka huomioivat luonnon monimuotoisuuden metsien suunnittelussa, hakkuissa ja metsänhoidossa. Suomen metsät eivät ole yhdenlaisia, vaan niissä on eri-ikäisiä metsiä, suojelualueita ja luonnonhoitoa toteuttavia talousmetsiä. Juuri tämä metsien monipuolinen mosaiikki on tärkeä osa suomalaisen metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteensovittamista
Yhteyshenkilöt
INFOINFOMetsäammattilaiset.fi
Info -tili on Metsäammattilaisten verkoston yleinen tili, joka palvelee yleisissä metsäasioihin liittyvissä asioissa. Tilille laitetut viestit ohjautuvat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalle metsäammattilaiselle tai tarvittaessa koko verkostolle tai osalle sitä.
Juri LaurilaVerkostokoordinaattoriMetsäammattilaiset.fi
Laurila toimii yhteyshenkilönä Metsäammattilaisten verkostossa.
Kuvat

Metsäammattilaiset tuntevat Suomen metsät
Suomalaisessa metsäuutisoinnissa metsäammattilaiset ovat naaliin verrattavissa oleva harvinaisuus. Harva suomalainen on heitä uutisissa nähnyt. He ovat metsäasioiden parhaita osaajia ja asiantuntijoita, joiden kattavaa näkemystä kannattaa kuunnella. Metsäammattilaisten verkoston tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä metsiin liittyvissä kysymyksissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäammattilaiset
Luontopaneelilta toivotaan linjakkuutta ja vaikutusarvioita4.6.2026 14:43:18 EEST | Tiedote
Suomen Luontopaneeli julkaisi tänään visionsa "Hyvinvointia maapallon rajoissa". Metsäammattilaisten verkosto pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista tärkeänä tavoitteena, mutta katsoo, että raportin esitysten vaikutuksia talouteen, työllisyyteen, maanomistajien oikeuksiin sekä Suomen rajojen ulkopuolella syntyviin ympäristövaikutuksiin on arvioitu puutteellisesti. Yhtäläisyys vihreiden vaatimuksiin hämmästyttävä.
Metsäriita repesi suojelualueiden esittämisestä – luontokartoituksille tarvitaan laadunvarmennusjärjestelmä3.6.2026 14:29:20 EEST | Tiedote
Metsähallitus esitti 530 uuden suojelualueen perustamista saamelaisalueen eteläpuolisille valtion maille, joiden yhteispinta-ala on YLE:n tietojen mukaan 45.000 hehtaaria. Yhdessä 2024 suojeltujen alueiden kanssa ne muodostavat 76.500 hehtaarin kokoiset suojelualueet. Tämä sai ympäristöjärjestöt ja vihreät poliitikot lähes suunniltaan. Poikkeamat kartoitustuloksissa nostavat esiin luontokartoitusten laadunvarmennusjärjestelmän tarpeen.
Polarisaatio ymmärryksen puutetta2.6.2026 13:32:03 EEST | Blogi
Metsäkeskusteluissa polarisaatio on kasvanut vuosi vuodelta, vaikka metsäorganisaatioiden viestintä on yrittänyt kovasti tehdä töitä sen vähentämiseksi. Tulosten perusteella viesti ei ole saavuttanut metsäkeskusteluiden osallistujia kovinkaan hyvin. Faktoilla tunteisiin vastaaminen ei ole kovin hyvin maallikoihin uppoavaa, kun suuri osa tipahtaa kärryiltä jo tavallisimpien metsäalan termien kohdalla. Vielä vähemmän se uppoaa itsensä ympäristötietoiseksi määritteleviin, jotka ovat vahvalla tunteella mukana keskusteluissa.
Metsäammattilaisten verkosto kasvaa ja ääni kovenee31.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Metsäammattilaisten verkoston kokoaminen alkoi hieman alle kuukausi sitten. Ensimmäiseen kuukauteen on mahtunut paljon käänteitä ja toiminnan voidaankin sanoa lähteneen erittäin hienosti liikkeelle. Verkosto on ottanut kantaa useisiin poliittisiin valmisteluihin, tuonut esiin metsäammattilaisten luontorakkautta ja luonnonhoitotyötä monikanavaisesti, pyytänyt oikaisuja metsäjulkaisuihin, sekä kasvanut jäsenmäärältään.
Vaikuttavuuden tutkiminen luonnon etu30.5.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Millä rajauksella metsien luontoa kannattaa tarkastella? Metsiin liittyvä keskustelu keskittyy usein yksittäisiin hakkuisiin tai suojelupäätöksiin. Yhden metsän kohtalo voi herättää voimakkaita tunteita, ja paikallisesti tarkasteltuna vaikutukset voivatkin olla merkittäviä. Monella tapaa ja eri tavoin eri henkilöille. Mutta mitä tapahtuu, kun metsiin liittyviä päätöksiä tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa – maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai jopa globaalisti?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme