Kuntarahoituksen uusi kestävyysohjelma tähtää kunnille myönnetyn rahoituksen päästöintensiteetin puolittumiseen vuoteen 2035 mennessä – kiinteistöjen osalta leikkaus on yli 70 prosenttia

– Kiinteistöillä on kestävyysohjelmassamme merkittävä rooli, koska valtaosa Kuntarahoituksen asiakasrahoituksesta kohdistuu erilaisiin kiinteistöihin. Rahoitamme yhteiskunnallisesti tärkeitä kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja, liikunta- ja kulttuurirakennuksia, sairaaloita ja terveyskeskuksia sekä valtion tukemaa asuntotuotantoa, taustoittaa Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Elina Sääskilahti.

Kiinteistöjen päästöintensiteetin leikkaustavoitteet on määritelty Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 asteen polun mukaisesti.

Kuntarahoituksen merkittävimmät vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön syntyvät rahoituksen kautta. Yhtiön strategiana on tukea kestävän hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä sekä edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja. Siksi myös kestävyysohjelman kaksi teemaa ovat hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen.  

– Tarjoamme asiakkaillemme kestävää rahoitusta tiukoin kriteerein, mutta edullisimmin ehdoin – olemme siis valjastaneet käytettävissämme olevan vipuvoiman eli rahoituksen kestävyyssiirtymän taakse. Olemme asiakkaidemme kestävyystyön tukena, koska tavoitteemme ovat yhteisiä. Kunnilla ja asuntotoimijoilla on esimerkiksi merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Rahoitettujen hankkeiden päästökehityksen lisäksi Kuntarahoituksen kestävyysohjelmassa on määritelty yhtiölle liiketoiminnallinen tavoite. Sen mukaan vuonna 2035 vähintään 50 prosenttia kaikesta yhtiön pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta on kestävää rahoitusta eli vihreää rahoitusta, yhteiskunnallista rahoitusta tai kestävän kehityksen lainaa.

Kuntarahoituksen kestävyysohjelman sisältöön, vaikutusten mittaamiseen ja metodologiaan voi tutustua tarkemmin liitteenä olevasta kestävyysohjelmajulkaisusta.