Oulun yliopisto

Vetyä tehdään auringonvalolla Oulun yliopiston katolla – aurinkovetyreaktorin prototyypin testit käynnistyivät

2.6.2026 05:06:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Jaa

Oulun yliopiston kattolaboratoriossa on käynnistynyt kokeilu, jossa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä testataan ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä ja valokatalyyttinen materiaali.

Kaksi miestä seisoo aurinkovetypaneelien vieressä katolla.
Samuli Urpelainen ja Marko Huttula uskovat, että aurinkovetypaneelit yleistyvät teolliseen käyttöön 2030-luvun alkupuolella. Kuva Kaisu Koivumäki Oulun yliopisto

Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Menetelmä ei vaadi lainkaan sähköä, toisin kuin vedyn tuotannossa yleistyvä vesielektrolyysi-menetelmä, joka vaatii valtavasti energiaa.

”Aurinkovedyssä vety on prosessin suora tulos. Tutkimuksemme avulla on mahdollistettu vedyn tuottaminen suoraan Auringon energialla – ilman välivaihetta, jossa energia muutetaan sähköksi”, sanoo professori Marko Huttula , joka johtaa Oulun yliopiston vetytutkimusta. Aurinkovedyn tuotanto mahdollistaa hajautetun vedyntuotannon myös sähköverkon ulkopuolella, kunhan on vettä ja auringonvaloa.

”Aurinkovedyn kehittämisessä teolliseen mittakaavaan Suomi on kehittäjien kärkijoukoissa Japanin ja Espanjan kannoilla. "Oulun testireaktori on tärkeä askel aurinkovedyn edistämisessä. Pitkään laboratoriossa kehittämämme prosessi, katalyytit sekä aurinkovetypaneelien kalvot ovat nyt saavuttaneet prototyyppivaiheen", kertoo yliopistotutkija Samuli Urpelainen.

Aurinkovedyn tuotannossa katalyyttimateriaaliin imeytyvän, näkyvän auringonvalon energia riittää hajottamaan vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota. Laboratoriossa keinovalon avulla Oulun yliopiston tutkijat ovat aiemmin tuottaneet aurinkovetyä peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä.

Katalyytteinä käytetään usein harvinaisia metalleja, joiden saatavuudessa tai katalyysivaiheen kestossa voi olla haasteita. Oulun yliopiston aurinkovetyreaktorissa kehitetään edullisia katalyyttejä, jotka eivät ole kriittisiä raaka-aineita, eivätkä lisää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista. Jatkossa Oulussa tutkitaan esimerkiksi Suomesta löytyvää edullista nikkeliä katalyyttina.

”Katalyyttejä rakennetaan erilaisten molekyylien yhdisteistä, joissa haetaan näkyvälle auringonvalolle mahdollisimman herkkiä yhdistelmiä. Nikkeli lisää reagointia auringonvaloon, ja sitä voidaan monipuolisesti yhdistellä muihin aineisiin”, Urpelainen jatkaa.

”Yleensä katalyytit ovat pulverimaisia jauheita, jotka vaativat jatkuvaa sekoitusta, jos ne laitetaan sellaisenaan veteen. Me pystyimme kiinnittämään katalyytit fyysiseen muotoon muokattaviksi kalvoiksi”, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski kertoo. ”Etuna on myös, että kalvoja ei ole sidottu yhteen katalyyttiin, vaan mitä tahansa katalyyttiä voidaan käyttää kalvoissa. Tämä mahdollistaa tehokkaampien katalyyttien käytön tulevaisuudessa, ja parantaa menetelmän kaupallisia laajennusmahdollisuuksia.” Tapionkaski vie tutkimusinnovaatiota käytäntöön ja liiketoiminnaksi perustamassaan Zun-H -yrityksessä.

Aurinkovedyn tutkimusyhteistyössä kumppaneita ovat esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu, Utajärven kunta, uusiutuvan energian tuottajia, autoliikkeitä ja logistiikkapalvelujen tuottajia, kuten Oulun kaupunki, Gen-H Oy, Insta Automation, Automaatiosäätiö, Oulun Energia, Energiequelle, Oulun teollisuuden ammattikoulutussäätiö, Utajärven kunta, Wetteri Power, Pohjaset, Skarta ja Autoalan Keskusliitto. Tutkimusta on tukenut esimerkiksi Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja aurinkovetypaneelin prototyyppi on kehitetty ja toteutettu Euroopan Union osarahoittamissa EAKR hankkeissa, Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Samuli Urpelainen, 050 4325 942, samuli.urpelainen@oulu.fi, Oulun yliopisto, nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö

Professori Marko Huttula, 0400 566 218, Marko.Huttula@oulu.fi, Oulun yliopisto, nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö

Kuvat

Kaksi miestä seisoo aurinkovetypaneelien vieressä katolla.
Samuli Urpelainen ja Marko Huttula uskovat, että aurinkovetypaneelit yleistyvät teolliseen käyttöön 2030-luvun alkupuolella. Kuva Kaisu Koivumäki Oulun yliopisto
Lataa
Neljä henkilöä Oulun Linnanmaan kampuksen katolla testaamassa aurinkovetyreaktoria.
Oulussa Linnanmaan kampuksen katolla Samuli Urpelainen, Joona Halonen Leopekka Kämäräinen ja Marko Huttula testaavat vedyntuotantoa auringonvalon avulla. Katolla tutkitaan myös aurinkoenergian tuottamista perinteisillä aurinkopaneeleilla. Kuva Kaisu Koivumäki Oulun yliopisto
Lataa
Kuvassa aurinkovetyreaktori, jossa on useita läpinäkyviä paneeleita. Paneelit sisältävät vettä ja valokatalyyttistä materiaalia, mikä mahdollistaa vedyn tuotannon auringonvalolla.
Aurinkovetyreaktori koostuu läpinäkyvistä paneeleista, joissa on vettä ja valokatalyyttistä materiaalia kalvoihin kiinnitettynä. Katalyyttimateriaaliin imeytyvä auringonvalon energia hajottaa vesimolekyylit vedyksi ja hapeksi, jotka kerätään. Kuva Kaisu Koivumäki Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

6G-teknologian palvelut, tekoäly ja säätieto auttamaan autonomista liikennettä27.5.2026 06:47:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa 6G Visible -tutkimushankkeessa kehitettiin uusia ratkaisuja, jotka yhdistivät 6G‑teknologian, tekoälyn ja hajautetun laskennan autonomisen liikenteen palveluksi tulevaisuuden 6G-verkoissa. Hankkeessa tutkittiin, verkkoteknologioiden kehityksen vauhdittaman suurien ja heterogeenisen datan keräämisen ja analysoinnin käyttöä turvallisemman ja älykkäämmän liikenteen palvelujen kehittämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye