Eteläpohjalaispelloilla kylvöt on saatu tehtyä

Viimeiset kylvöt ovat edessä, joten suuria sateita ei nyt kaivattaisi, mutta pienet kuurot auttaisivat kasveja hyvään kasvuun. Lietteen ja lannan levitykset ovat pääosin tehty ja harvinaisen hyvissä olosuhteissa. Koko Etelä-Pohjanmaan alueella kylvöistä on tehty noin 90 prosenttia, mutta alueellisesti eroja on paljon. Esimerkiksi Kyrönmaalla kylvöistä on jäljellä enää viimeisenä kylvettävät öljykasvit ja ohrat. Kevättä on varjostanut kovat kustannukset. Kylvötöille on lähdetty hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Tämän vuoksi esimerkiksi apilaa on kylvetty enemmän, erityisesti heikomman tuottotason pelloille. Syksyn sadon hinnoista ei vielä tiedetä, mutta korkeiden kustannusten kylvöille tulee saada kunnon hinta.

Syysviljat

Syysviljakasvustot ovat pääosin kohtalaisen hyviä. Eniten talvi kuritti syysvehnää, ja näitä peltoja on kylvetty kevätviljalle.  Lämmin sää on nyt kiihdyttänyt kasvua selvästi ja ensimmäisten lannoitusten ”voima” alkaa näkyä. Ensimmäisiä rikkaruiskutuksia on myös tehty. Rikat ovat heränneet, mm saunakukkaa on, orvokki menestyy ja lisääntyy syysviljapelloilla. Rikka-, sääde- ja lehtilannosruiskutuksia on myös tehty, mutta niitä haittaa tällä hetkellä lähes päivittäin tulleet sadekuurot ja kovat tuulet. Syysviljat ovat nyt nopeassa kasvussa ja erityisesti ruis on nopeassa kasvussa tällä hetkellä. Erityisesti rukiilla kasvunsäädön kanssa pitää olla nopea. Syysöljykasvit selvisivät jälleen huonosti ja niitä on jouduttu uusintakylvämään. Kumina selvisi talvesta hienosti ja on nyt hyvässä kasvussa. Rikkakasviruiskutusten kanssa alkaa olla jo kiire, jos niitä ei ole vielä tehnyt.

Kevätviljat

Kiivain kylvösesonki on päättynyt. Talven aikana tullut routa teki pelloista hyvin muokkautuvia ja pitkästä aikaa maan muokkautuminen oli joka paikassa hyvää. Maat ovat tällä hetkellä sopivan kosteita sateista johtuen. Kylvetyt ovat orastuneet hyvin. Kosteus on pysynyt hyvin maassa kasvien käyttöön, vaikka sateita on saatu vähän. Vielä on kylvämättä jonkin verran ohraa ja öljykasveja. Öljykasveja myöhästytetään usein sen vuoksi, että maa olisi lämmin nopealle taimettumiselle. Viljoilla aletaan valmistautua seuraavaksi rikkakasviruiskutuksiin kesäkuun alusta lähtien. Ensimmäisiä rikkakasvien torjuntaruiskutuksia on jo tehty. Viljelykustannusten ollessa koholla, parhaat lohkot kannattaa lannoittaa tarpeen mukaan hyvin ja panostaa niihin enemmän.

Nurmet

Kylmä ja kuiva kausi jarrutti nurmien kasvuun lähtöä. Vaikka maan päällä ei paljon vihertänyt, juuristo on kehittynyt hyvin. Pääsääntöisesti tiheät nurmet ovat nyt hyvässä kasvussa ja käyttävät annetut ravinteet täysipainoisesti hyväkseen. Kun maa vielä lämpenee, niin sieltä saadaan lisää typpeä. Myös apilapitoiset nurmet pääsevät sitten vauhtiin. Laitumilla alkaa nyt olla mukavasti syötävää. Säilörehun korjuu ajoittuu reilun parin viikon päähän, mikäli sääolosuhteet jatkuvat viileähköinä. Jos tulee lämmintä ja kosteaa keliä, niin nurmet kasvavat vauhdilla. Korjuuaikanäytteiden otto kannattaa aloittaa näinä päivinä, jatkuen kaksi kertaa viikossa, jotta niitot saadaan ajoitettua kohdilleen tilan omien tavoitteiden mukaisesti. Nyt on viimeiset hetket ajaa nurmille lisä- ja hivenlannoitteita. Varoaika on nimittäin vähintään kaksi viikkoa.  Voikukka on valloittanut nurmia monin paikoin. Niiden ruiskutushetki on jo ohitse ja seuraavan kerran pystyy yrittämään, kun rehu on korjattu ja voikukat taas lähtevät matkaan niiton jälkeen. 

Peruna

Perunan istutukset ovat kovassa vauhdissa, joillakin on jo viimeistä vaille valmista ja vastaavasti toisilla on vasta päästy vauhtiin ja toivotaankin vielä poutakelejä. Kylmä alkukevät aiheutti pientä pelkoa perunaseitistä, mutta peittauksen turvalla istutukset aloitettiin osaksi melko viileään maahan. Kasvinsuojelua ei ole vielä aloitettu, mutta aikaisilla istutuksilla sekin on jo ajankohtaista etenkin rikkatorjunnan osalta. Perunan pinta-ala vaikuttaisi pysyvän viime vuoden tasolla. Vuoden 2025 sadon ”ylitarjonnasta” saattaa johtua, ettei ruokaperunan pinta-ala lisäänny. Muun perunan osalta tilanne on vaihtelevampi, laajemmin katsottuna pinta-alat saattavat pysyä ennallaan, kun osa lisää alaa ja osa on vähentää. Korkeat tuotantokustannukset rajoittavat myös perunapinta-alan lisäämistä.

Lisätietoja: Koko tiedote Juha-Matti Toppari 043 8252 806; Nurmet Sari Vallinhovi 0400 764217; Peruna Saija Ohriluoma 041 731 0507