Tutkimus: Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyyn liittyvissä ongelmissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1 200 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöiden kokemuksia varhaisesta tuesta on tutkittu aiemmin vain vähän. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi työntekijän säännöllistä kohtaamista, huolen puheeksi ottamista sekä työn muokkaamista terveydentilalle sopivaksi.

– Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Työpaikoille tarvitaan selkeät toimintatavat ja esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Mitä paremmat valmiudet esihenkilöillä on puuttua työkykyriskeihin, sitä tehokkaammin niitä voidaan ehkäistä, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.  

Rutiinitilanteet sujuvat, työn muokkaaminen haastaa

Kuusi kymmenestä esihenkilöstä arvioi valmiutensa työkyvyn tukemisessa hyviksi.

Vahvimmaksi osaaminen koetaan rutiininomaisissa ja selkeästi ohjeistetuissa tilanteissa. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan (86 %) sekä toistuvien poissaolojen puheeksi ottaminen (76 %) ja yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana (70 %).

Harvemmin kohdattavissa tilanteissa osaaminen on heikompaa. Vain 42 prosenttia esihenkilöistä koki valmiutensa hyviksi työn muokkaamisessa terveydentilalle sopivaksi.

– Mitä pidemmälle työkykyongelmat etenevät, sitä heikommiksi esihenkilöt kokevat valmiutensa. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri näissä tilanteissa tuen tarve on suurin. Esimerkiksi työn muokkaaminen on tehokas keino tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta pidemmän poissaolon jälkeen. Lähijohtamisen merkitys on suuri, jotta vältytään vakavammilta työkykyongelmilta, Mertanen sanoo.

Johdon ja esihenkilöiden näkemyksissä selvä ero

Tutkimus osoitti myös, että esihenkilöt arvioivat omat valmiutensa heikommiksi kuin mitä yritysten johto oli arvioinut Ilmarisen aiemmassa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessa.

Johtajista 79 prosenttia arvelee esihenkilöiden tuntevan yrityksen varhaisen tuen mallin hyvin tai erittäin hyvin, kun esihenkilöistä näin arvioi vain 62 prosenttia. Johtajista 43 prosenttia arvioi, että esihenkilöt heidän yrityksissään saavat säännöllistä koulutusta työkykyjohtamisen käytännöistä, esihenkilöistä näin arvioi vain 17 prosenttia.

– Tutkimuksissa usein havaittava ero ylimmän johdon ja lähiesihenkilöiden näkemysten välillä toistui myös varhaiseen tukeen liittyen, Mertanen sanoo.

Kokemus ja koulutus vahvistavat osaamista

Esihenkilökokemus ja koulutus ovat selvästi yhteydessä parempiin valmiuksiin. Yli viisi vuotta esihenkilönä toimineista 72 prosenttia arvioi valmiutensa hyviksi. Alle viisi vuotta esihenkilönä toimineista näin arvioi vain 46 prosenttia.

Erityisen keskeiseen rooliin nousee esihenkilöiden säännöllinen koulutus. Säännöllisesti koulutusta saavista esihenkilöistä 84 prosenttia kokee valmiutensa hyviksi. Kuitenkin vain 17 prosenttia esihenkilöistä kertoo saavansa koulutusta säännöllisesti.

Alle puolet pitää työpaikan käytäntöjä toimivina

Alle puolet (47 %) esihenkilöistä kokee, että työpaikan varhaisen tuen mallit ja käytännöt toimivat hyvin ja tukevat työtä riittävästi. Vain kaksi kolmasosaa esihenkilöistä kertoi, että työpaikan varhaisen tuen mallia voi toteuttaa myös käytännössä.

Työpaikan käytännöillä ja esihenkilöiden valmiuksilla on selvä yhteys: työpaikoilla, joissa käytännöt ovat kunnossa, myös esihenkilöt kokevat osaamisensa paremmaksi.

– Säännöllinen koulutus ja selkeät toimintamallit puuttuvat monelta työpaikalta, vaikka ne ovat keskeisiä varhaisen tuen onnistumiselle. Näiden vahvistamiseen kannattaa panostaa kaikilla työpaikoilla, Mertanen sanoo.

Varhainen tuki vaatii systemaattisuutta

Varhainen tuki ei juurru arkeen ilman suunnitelmallista johtamista.

– Tarvitaan selkeitä toimintatapoja, jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja rakenteita, jotka tukevat arjen johtamista. Näitä vahvistamalla saadaan parhaita tuloksia aikaan ja ehkäistään työkykyongelmien pitkittymistä. Tämä on tärkeää paitsi yksittäisen työntekijän ja yrityksen, myös koko kansantalouden kannalta, Mertanen sanoo.

Neljä suositusta työpaikoille

1. Kytkekää varhainen tuki osaksi työkyvyn strategista johtamista.
2. Ottakaa esihenkilöt ja työntekijät mukaan varhaisen tuen mallin kehittämiseen.
3. Tarjotkaa esihenkilöille säännöllistä koulutusta.
4. Panostakaa aktiiviseen ja säännölliseen arkijohtamiseen.

Varhainen tuki sanoista tekoihin -tutkimus

• Ilmarisen Varhainen tuki sanoista tekoihin -tutkimus selvitti esihenkilöiden näkemyksiä varhaisesta tuesta.
• Kyselyyn vastasi 1 264 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöt työskentelivät suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Edellisestä vastaavasta yksityissektorin esihenkilöiden näkemyksiä kartoittavasta tutkimuksesta on viisitoista vuotta.
• Esihenkilöiltä kysyttiin mm. heidän valmiuksistaan tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyongelmatilanteissa. Esihenkilöiden arvioita valmiuksistaan analysoitiin taustatietoihin suhteuttaen.
  
  

Lisätiedot:

• Juho Mertanen, asiantuntijapsykologi, Ilmarinen, p. 050 577 9233, juho.mertanen@ilmarinen.fi

Lue lisää:

• Tutkimus: Varhainen tuki sanoista tekoihin (pdf
  • Tutkimusraporttia täydentävä tulosliite (pdf)
• Tutustu Ilmarisen tutkimuksiin