Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suhdannekäänne näkyy jo investoinneissa –työttömyyden kasvu kurittaa kuntien taloutta

Tutustu koko ennusteeseen

Vuoden 2025 kasvutoiveet on lähes menetetty, mutta ensi vuodelta on lupa odottaa jo paljon parempaa.

Suomen talous viritteli jo viime vuonna lupaavaa nousukäännettä, mutta vuoden lopussa veto kuitenkin hyytyi. Sittemmin talous on supistunut kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan.

Yksityisen kulutuksen laskutrendi jatkuu heikon kuluttajien luottamuksen, työttömyyden voimakkaan kasvun ja sosiaalietuuksien leikkausten takia. Julkisen sektorin palvelutuotannon henkilöstövähennykset sekä muut säästötoimet ovat puolestaan supistaneet julkista kulutusta.

– Talouden viimeaikainen kehitys on kotimaisen kulutuksen tahmeuden vuoksi ollut karvas pettymys, mutta pinnan alla siintää myös rohkaisevia merkkejä, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat hiljalleen vahvistuneet kaikilla päätoimialoilla ja investoinnit ovat jo yllättävänkin selväpiirteisessä nousussa. Kasvua on erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa, mutta myös rakentamisessa pohja on ohitettu. Suomen vientiteollisuuden näkymä on kokonaisuutena parantunut, mistä kielii muun muassa metalli- ja kemianteollisuuden tilauskertymien selvä vahvistuminen.

Valonpilkahduksista huolimatta synkkä alkuvuosi painaa väistämättä kuluvan vuoden bkt-lukuja. Kuntarahoitus arvioi vuoden 2025 bkt-kasvun jäävän 0,5 prosenttiin, mutta pitää vuosien 2026 ja 2027 bkt-kasvuennusteen ennallaan 2,0 prosentissa.

Suhdanne-elpymisen keskeinen ajuri on investointien kasvu, joka saa tuntuvaa lisäpuhtia vihreään siirtymään liittyvistä hankkeista. Mahdollisuuksia ennustettua ripeämpäänkin kasvuun on, mikäli kulutusta, investointeja ja työllisyyttä vahvistava talouden positiivinen kierre toden teolla käynnistyy. Pitkän taantuman jälkeisessä elpymisvaiheessa ei kolmen prosentinkaan kasvuvauhdin pitäisi olla mahdoton.

–  Kasvuyllätyksille ei toistaiseksi ole ollut tilaa kotitalouksien vaisujen rahankäyttöhalujen vuoksi. Pahin kivi kengässä on ollut työttömyyden voimakas nousu. Kasvanut työttömyyden uhka on lisännyt varovaisuutta myös niillä kuluttajilla, joiden oma taloudellinen tilanne on pysynyt vakaana. Samalla asuntomarkkinoiden toipuminen on viivästynyt. Yksityisessä kulutuksessa onkin huomattavaa elpymispotentiaalia, kunhan suhdannekäänne tulee paremmin näkyviin ja työllisyys alkaa kohentua.

Positiivisiin suhdanneodotuksiin liittyy myös suuria riskejä.

– Vaikka Donald Trumpin eri talousalueiden kanssa solmimat tullisopimukset ovat vähentäneet kauppapolitiikan epävarmuuksia, tullien lopullisia vaikutuksia talouden dynamiikkaan on vaikea arvioida. Oma lukunsa on myös Yhdysvaltain sisäisen kehityksen arvaamattomuus. Erityisesti USA:n keskuspankin päätöksenteon politisoituminen olisi merkittävä vakausriski sekä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille että koko maailmantaloudelle, Vesala sanoo.

Työttömyyden kasvu kurittaa suomalaiskuntien taloutta

Kuntarahoitus nostaa jälleen työttömyysennustetta, koska toteutunut kehitys on ollut merkittävästi odotuksia heikompaa.

– TE-uudistus lisää kuntatalouden suhdanneherkkyyttä. Työttömyysetuuksista ja työllistymispalvelujen järjestämisestä kunnille aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin niitä kompensoivat valtionosuudet, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Kuntien sopeutustoimet kuitenkin jo purevat. Kun toteutuneista toimintakuluista poistetaan laskennallisesti TE-uudistuksen vaikutukset, kuntien menokehitys on alkuvuonna ollut hyvin maltillista, Kallio arvioi.

Kuntien omien tilinpäätösennusteiden perusteella kuntasektorin yhteenlaskettu vuosikate olisi kuluvana vuonna painumassa yli miljardi euroa viime vuotta pienemmäksi, ja tulosvähentymäkin olisi noin miljardin luokkaa. Alkuvuoden toteumatiedot kuitenkin viittaavat hieman maltillisempaan kuntatalouden heikentymiseen.

– Vaikka tilinpäätösennusteiden piirtämä kuva osoittautuisikin liian synkäksi, ei kuntatalouden tila silti missään nimessä hyvä ole. Kuntien rahoitusalijäämä on joka tapauksessa jälleen tuntuvasti kasvamassa, Kallio toteaa.