Ennaltaehkäisevä näönhuolto säästäisi Suomelta miljardeja – kustannukset syntyvät jo lievästä näön heikkenemisestä

Maailman terveysjärjestön WHO:n World Report on Vision  korostaa, että suuri osa näkövaikeuksista on ehkäistävissä tai hoidettavissa, kun palvelut ovat saavutettavia ja integroitu osaksi perusterveydenhuoltoa. Raportti painottaa myös varhaisen tunnistamisen merkitystä ja resurssien suuntaamista sinne, missä väestötason vaikutus on suurin.

Suomessa tähän tavoitteeseen on sitouduttu, mutta käytännössä näönhuollon palveluketjut ovat edelleen hajanaisia eikä optometristien osaamista hyödynnetä järjestelmällisesti osana julkista palvelujärjestelmää.

Suomalainen tutkimusnäyttö: kustannukset syntyvät ennen näkövammaisuutta

Tampereen yliopistossa viime vuonna julkaistu Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näöntarkkuuden heikkenemisen yhteiskunnallinen taakka syntyy pitkälti jo ennen kuin tilanne täyttää varsinaisen näkövammaisuuden kriteerit.

Suomessa heikosti näkemisen suorat kustannukset muulle terveydenhuollolle nousevat vuositasolla 1,9 miljardiin – ja epäsuorat kustannukset työkyvyn heikkenemisestä, tuottavuuden laskusta ja ennenaikaisesta eläköitymisestä 1,2 miljardiin euroon. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että suurin osa kustannuksista muodostuu ihmisryhmästä, jota ei perinteisesti ole tunnistettu riskiryhmäksi, koska näkö ei ole heikentynyt näkövammaisuuden määritelmän tasolle.

Samalla tutkimus osoittaa, että vain pieni osa kustannuksista liittyy suoraan silmäterveydenhuoltoon. Valtaosa kustannuksista syntyy muualla terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa esimerkiksi lisääntyneiden kaatumisten, tapaturmien, hoidon tarpeen sekä toimintakyvyn heikkenemisen seurauksena.

Näöntarkkuuden on lisäksi osoitettu heikentävän elämänlaatua jo varhaisessa vaiheessa enemmän kuin useat muut samanaikaiset sairaudet.

Varhainen tunnistaminen on vaikuttavin ratkaisu

Sekä WHO:n raportti että kotimainen tutkimusnäyttö johtavat samaan johtopäätökseen: vaikuttavin ja kustannustehokkain tapa vähentää näköongelmien taloudellista kuormaa on varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy.

Säännölliset näöntarkastukset mahdollistavat silmäsairauksien havaitsemisen ennen oireiden pahenemista ja tukevat oikea-aikaista hoitoon ohjaamista. Optometristien tekemät näöntutkimukset ovat tässä keskeisessä roolissa, sillä ne muodostavat käytännössä silmäterveyden varhaisen tunnistamisen perustan.

Suomessa on laaja optikkoliikeverkosto, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluita koko maassa. Tämä vastaa hyvin WHO:n suosittelemaa mallia, jossa näönhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Nykyisessä järjestelmässä tätä potentiaalia ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä integraation puute heikentää sekä palvelujen vaikuttavuutta että kustannustehokkuutta.

Näe ry: järjestelmä on rakennettava uudelleen varhaisen tunnistamisen varaan

Näkeminen ja silmäterveys Näe ry esittää, että optikkoliikkeiden optometristi- ja silmälääkäripalvelut tulee integroida nykyistä tiiviimmin osaksi hyvinvointialueiden palvelutuotantoa ja että varhaisen tunnistamisen ja hoidon kansalliset hoitopolut on määriteltävä selkeästi.

Ennaltaehkäisevän näönhuollon vahvistaminen ei ainoastaan vähennä terveydenhuollon kustannuksia, vaan parantaa samalla suomalaisten elämänlaatua, toimintakykyä ja erityisesti ikääntyvien itsenäistä arjessa selviytymistä.

”Taipaleen tutkimus osoittaa selvästi, että suurimmat kustannukset syntyvät jo ennen varsinaisen näkövammaisuuden kriteerien täyttymistä. Siksi ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen panostaminen on sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti perusteltua”, toteaa Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.