Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Trumpin politiikka pakottaa Euroopan ryhtiliikkeeseen, mikä voi tukea myös Suomen hapuilevaa talouskasvua

Tutustu koko ennusteeseen

Euroopalla on kapasiteettia parantaa asemiaan, ja viime viikkojen järistykset kansainvälisissä suhteissa saattavat vihdoin pakottaa vanhan mantereen ottamaan globaalissa taloudessa ansaitsemansa paikan. Suomessa aito suhdannekäänne on vielä toteutumatta ja siksi Kuntarahoitus alensi ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kasvusta kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Näköpiirissä on silti myös toivonkipinöitä, jotka tukevat talouden elpymistä ja voivat parantaa myös kuntatalouden viime vuodesta selvästi heikentyneitä odotuksia.

Bruttokansantuote kääntyi viime vuonna maltilliseen nousuun, mutta kasvu oli yhä haurasta ja suhdannekäänteen keskeisissä ajureissa koettiin takapakkia jo ennen Donald Trumpin valtaan astumista.

– Vaikka ulkomaankauppa toi viime vuonna positiivista kasvua, viennin veto hiipui loppuvuotta kohden. Investoinneissa nähtiin varhaisia merkkejä pohjakosketuksen ohittamisesta, mutta aitoa nousukäännettä ei viime vuoden toteumatiedoista voi vielä lukea, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

Suurin pettymys on ollut kotimaisen kulutuksen vaisuus. Inflaatio- ja korkoshokin väistyttyä työttömyyden ja lomautusten uhka on pitänyt kuluttajien luottamuksen heikkona, eivätkä turvallisuuspolitiikan sekasortoiset tunnelmat varmastikaan auta asiaa.

– Olemme nyt alentaneet arviomme Suomen kuluvan vuoden bkt-kasvusta 1,5 prosenttiin. Erityisesti viennin ja investointien näkymiä olemme joutuneet tarkistamaan tuntuvasti alaspäin. Vuoden 2026 bkt-ennusteeseen emme vielä tässä vaiheessa tee muutoksia, vaan pidämme 2,0 prosentin kasvuarvion ennallaan, Vesala sanoo.

Varsinkin kuluvan vuoden ennusteeseen liittyvät riskit ovat suuren poliittisen epävarmuuden vuoksi selvästi alasuuntaiset.

Pessimististen ja pelokkaiden tunnelmien keskellä on hyvä huomata, että rohkaiseviakin merkkejä on ilmassa.

– Korkotason aleneminen on Suomen talouden toipumisen kannalta tärkeä tukipilari. Markkinakorkojen lasku ei ole vielä täysimääräisesti välittynyt velallisten korkomenoihin, ja mikäli kevään kehysriihessä ei enää päätetä uusista etuusleikkauksista, kotimaisessa kulutuksessa on elpymispotentiaalia. Alenevat korot edesauttavat myös vihreän siirtymän hankkeiden etenemistä, Vesala huomauttaa.

Samaan aikaan Suomen puolustusteollisuus ja sitä palveleva muu yritystoiminta kerää vahvaa kasvumomentumia, kun Euroopan valtiot joutuvat nopeasti vahvistamaan asevoimiaan.

– Trumpin armoton politiikka voi lopulta olla ratkaiseva tölväisy, joka pakottaa Euroopan kauan kaivattuun ryhtiliikkeeseen. Euroopalla on sekä taloudellista että intellektuaalista kapasiteettia pystyä parempaan, olipa kyse puolustuksen ja energiahuollon vahvistamisesta, sääntely-ympäristön keventämisestä tai EU:n sisämarkkinoiden tiivistämisestä, Vesala toteaa.

Kuntatalous yllätti positiivisesti viime vuonna, kuluvaan vuoteen liittyy paljon riskejä – mutta myös mahdollisuuksia

Manner-Suomen kuntien viime vuoden tilinpäätösarviot kertovat merkittävästi ennakoitua paremmasta kehityksestä. Vuoden 2024 talousarvioihin verrattuna kuntien yhteenlaskettu toimintakate oli yli 400 miljoonaa vahvempi: verotuloja kertyi lähes 240 miljoonaa enemmän ja vuosikate nousi miltei 900 miljoonaa arvioitua korkeammaksi.

– Odotettua vahvemman kuntatalouden taustalla on monta syytä. Inflaatio jäi pelättyä alhaisemmaksi ja kuntien sopeutusohjelmat alkoivat purra jo viime vuoden aikana, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.

Tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien käyttötalous on ollut kuluvan vuoden alkaessa paremmassa kunnossa kuin vielä vuoden 2025 talousarvioiden laatimisen aikoihin osattiin odottaa. Edellisvuoden pohjatietojen päivittyminen viittaisi selvästi vahvempaan vuosikatteeseen ja huomattavasti pienempään rahoitusalijäämään kuin kuntien yhteenlasketut talousarviot vuodelle 2025 osoittavat.

Kuluva vuosi tuo kuitenkin kunnille uusia epävarmuustekijöitä, ja vuoden 2025 talousarviot lupaavat nopeasti kasvavia alijäämiä etenkin suurimmissa kaupungeissa. TE-uudistus saattaa aiheuttaa monilla alueilla ennakoimattomia kustannuksia, etenkin kun työttömyys on kasvanut odotuksia enemmän, ja maailmanpolitiikan epävarmuus lisää riskiä talouden elpymisen siirtymisestä.

– Vaikka kuntien talousennusteet ovat vaisuja, on näköpiirissä myös positiivisia signaaleja. Lainanhoitokuluihin on tulossa helpotusta, koska jo tehdytkään koronlaskut eivät ole kokonaisuudessaan vielä välittyneet niihin. Työllisyyden odotetaan jo hieman piristyvän, mikä tukee verotulojen kasvua. Vuonna 2025 tehdään ennätysmäärä vihreitä investointeja, mikä on kunnille merkittävä piristysruiske. Myös tulossa olevat panostukset eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen ovat kunnille iso mahdollisuus, joka saattaa näkyä niiden taloudessa hyvinkin nopeasti. Alan arvoketjuihin kuuluvia yrityksiä on eri puolilla maata, Esa Kallio sanoo.