Uusi kestävän kehityksen laina kannustaa kuntia ilmastotyöhön

Kunnat voivat hakea kestävän kehityksen lainaa 21. tammikuuta 2025 alkaen.

Kunta voi nostaa kestävän kehityksen lainaa, jos sillä on voimassa oleva, kuluvalla tai edellisellä valtuustokaudella laadittu ilmastosuunnitelma. Lainasta saatava etu puolestaan edellyttää päästövähennyksiä.

Päästöjen leikkaamista ohjaa vuoteen 2050 asti ulottuva päästövähennyspolku, joka määräytyy kuntakohtaisen, Suomen ympäristökeskus Syken määrittelemän tavoiteuran mukaan. Tavoiteura mittaa käytännössä kunnan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Kestävän kehityksen lainaa voi nostaa talousarviolainana, jonka käyttöä ei ole sidottu ennalta määritettyihin hankkeisiin. Lainaan sisältyy kahden korkopisteen (0,02 %) marginaalialennus niiltä lainakauden vuosilta, joilla kunnan päästövähennykset ovat kuntakohtaisella tavoiteuralla tai sen alla.

Kunta voi ylittää lainan aikana tavoiteuran tason, jolloin se ei saa marginaalialennusta kyseiseltä vuodelta. Kunta voi kuitenkin saada marginaalialennuksen lainan seuraavilta vuosilta, jos sen päästövähennykset palaavat tavoiteuran tasolle tai sen alle.

Laina poikkeaa Kuntarahoituksen vakiintuneista vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista niin, ettei sitä sidota ennalta tiettyyn hankkeeseen tai kohteeseen.

– Rahoitus on pohjimmiltaan hinnan ja riskien tasapainon arviointia. Ilmastoriskien rooli kasvaa jatkossa ja kuntien toimia arvioidaan entistä tarkemmin. Meille on luottolaitoksena etu, että Suomen kunnat satsaavat ilmastokestävyyteensä: silloin Kuntarahoituksella on hyvät edellytykset olla vähäriskinen ja ajassa elävä vastapuoli varainhankintamarkkinoilla, Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä sanoo.

Muun muassa maantieteelliset ominaisuudet, paikalliset ilmasto-olosuhteet ja elinkeinorakenne vaikuttavat siihen, mitä päästöjä kunta voi realistisesti vähentää.

– Eroavaisuuksien vuoksi tavoiteurat ovat kuntakohtaisia, jotta kunnille asetettavat tavoitteet olisivat oikeudenmukaisia, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Kannustin suunnitelmalliseen ilmastotyöhön

Pääministeri Orpon hallitus poisti vuoden 2025 alusta edellisellä hallituskaudella kunnille säädetyn velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Kestävän kehityksen laina palauttaa kannustimen jatkaa aloitettujen suunnitelmien kehitystä.

Karhisen mielestä uusi lainatuote konkretisoi kuntapäättäjille suunnitelmallisen ilmastotyön hyötyjä. Kunnilla on kokoaan suurempi kyky luoda kestävää tulevaisuutta.

– Kunnan suorat mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan syntyviin päästöihin vaihtelevat 5 ja 15 prosentin välillä, mutta niillä on paljon välillistä vaikutusvaltaa. Kunnat asettavat kehyksiä kuntalaisten ja alueen yritysten toiminnalle, jakavat tietoa ja näyttävät toiminnallaan esimerkkiä. Lisäksi kunnilla on valtaa ohjata omistamiaan energiayhtiöitä. Maankäytön suunnittelulla kunnat voivat laajasti vaikuttaa siihen, miten kunnan alueella asutaan, rakennetaan ja liikutaan. Ilmastopolitiikan strategia päätetään valtakunnallisesti, mutta käytännön työ tapahtuu kunnissa, Karhinen korostaa.