Suomi hyödyntää tekoälyä maksujen hallinnassa muuta Eurooppaa laajemmin

Suomi on kirinyt tekoälyn hyödyntämisessä maksujen hallinnassa Euroopan kärkeen, vaikka suomalaisvastaajien suhtautuminen uusiin teknologioihin on ollut aiempina vuosina monia muita maita varovaisempaa. Vielä vuonna 2025 tekoälyä käytti maksujen hallinnassa 59 prosenttia suomalaisyrityksistä, mutta vuonna 2026 osuus on noussut 73 prosenttiin. Euroopassa vastaava nousu oli 59 prosentista 66 prosenttiin.

Yritysten ilmoittamien tietojen perusteella tekoälyn arvioidaan pienentävän maksujen hallinnoinnin työvoimakustannuksia Suomessa keskimäärin 23 prosenttia vuodessa, mikä vastaa yli 1,6 miljardin euron vuotuista säästöä. Euroopan laajuisesti tekoäly säästää yritysten maksujen hallinnan kustannuksia keskimäärin 22 prosenttia, mikä vastaa arviolta 106 miljardin euron vuotuisia säästöjä.

Tekoäly tehostaa maksujen hallintaa ja vähentää maksuviiveitä

Toiminnan tehostumisen ja työvoimakustannusten pienenemisen lisäksi yritykset arvioivat hyötyvänsä tekoälystä ennen kaikkea maksuviiveiden vähenemisenä ja parempana analytiikkana. Intrum hyödyntää vahvaa tekoälyosaamistaan kehittääkseen myyntisaatavien hallintaa kokonaisuutena älykkäämmäksi, ennakoivammaksi ja tehokkaammaksi.

– Olennaista on, ettei kyse ole vain viivästyneiden maksujen hallinnasta, vaan koko myyntisaatavien prosessin tehostamisesta. Kun yritykset tehostavat koko prosessin asiakkaan maksukyvyn arvioinnista laskutukseen ja saatavien seurantaan, saatavat kotiutuvat nopeammin, käyttöpääomaa vapautuu ja kassavirta vahvistuu, mikä antaa yrityksille enemmän liikkumavaraa kehittämiseen, kasvuun ja investointeihin, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo.

Maksuviiveet ovat silti edelleen merkittävä kasvun este. Suomalaisyrityksistä 62 prosenttia kertoo niiden vaikeuttaneen kasvutavoitteiden saavuttamista. Yrityksiltä kuluu viivästyneiden maksujen selvittelyyn keskimäärin 63 työpäivää vuodessa.

– Maksuviiveet sitovat yhä yritysten aikaa ja käyttöpääomaa. Tekoäly voi siirtää maksujen hallintaa reaktiivisesta työstä ennakoivampaan suuntaan, mutta ratkaisujen on oltava tehokkaita, reiluja ja läpinäkyviä myös asiakkaan näkökulmasta, Lehessaari painottaa.

Osaamisvaje ja tietoturvariskit voivat hidastaa tekoälyn laajempaa hyödyntämistä

Vaikka tekoälyn käyttö on Suomessa yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin, osaamisen saatavuus ja tietoturvariskit voivat jarruttaa kehitystä. Suomen yrityspäättäjistä 56 prosenttia sanoo, että organisaatiossa on vaikea löytää riittävästi sisäistä osaamista, jotta tekoälystä saataisiin täysi hyöty.

Samaan aikaan tekoälyyn liittyvän sääntelyn tuntemus on Suomessa vahvistunut. Suomalaisista vastaajista 43 prosenttia arvioi organisaationsa ymmärtävän hyvin Euroopan unionin elokuussa voimaan tulevan tekoälysäädöksen vaatimukset, kun Euroopan keskiarvo on 37 prosenttia.

Tietoturvan ja tietosuojan merkitys korostuu samalla, kun tekoälyä tuodaan osaksi maksujen hallintaa. Suomessa kuluttajat ovat yrityspäättäjiä selvästi huolestuneempia tietoturvasta: 58 prosenttia kuluttajista on huolissaan siitä, etteivät heidän tietonsa ole turvassa, jos niitä syötetään tekoälypohjaiseen järjestelmään. Yrityspäättäjistä puolestaan 38 prosenttia on huolissaan siitä, että tekoälyn käyttö maksuliikenteessä altistaa riskeille, kuten tietosuojaongelmille.

– Tekoäly on jo osa monen suomalaisyrityksen maksujen hallintaa, mutta seuraava askel on varmistaa osaaminen, tietoturva ja läpinäkyvyys. Jos yritykset haluavat saada tekoälystä täyden hyödyn irti, niiden on tärkeää toimia niin, että kuluttajien luottamus teknologiaa kohtaan vahvistuu. Oikein käytettynä se voi tukea sekä kassavirtaa että asiakassuhteita haastavissa tilanteissa, Lehessaari sanoo.

Digitaaliset viestintäkanavat mahdollistavat automaation ja tekoälyn tehokkaamman käytön

Tekoälyn laajempaa hyödyntämistä hidastavat myös rajoitukset sähköisten maksumuistutusten ja kirjeiden lähettämisessä kuluttajille. Digitaaliset kanavat eivät ainoastaan mahdollista tekoälyn tehokkaampaa käyttöä, vaan ne tavoittavat vastaanottajan usein paperikirjettä nopeammin ja varmemmin. Siksi Intrum edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hallittua siirtymää paperikirjeistä digitaalisiin kanaviin.

– Lisäämme jatkuvasti välittämiemme laskujen ja muistutusten digitaalisuutta, jotta maksujen hallintaa voidaan automatisoida entistä laajemmin tekoälyn ja muiden ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on vahvistaa monikanavaista viestintämallia, jossa laskujen, muistutusten ja kirjeiden jakelukanava valitaan asiakaskohtaisesti. Näin voimme parantaa tavoittavuutta, tehostaa viestintää sekä edistää siirtymää paperikirjeistä sähköisiin kanaviin hallitusti ja sääntely huomioiden, Lehessaari kertoo.

Tietoja European Payment Report 2026 -tutkimuksesta

Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti (European Payment Report) perustuu 8 385 yrityksen vastauksiin 20 Euroopan maasta. Raportti antaa tietoa ja näkemyksiä yritysten maksujen hallinnasta, maksuviiveistä ja taloustilanteesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuun 2025 ja helmikuun 2026 välillä.  

Lataa vuoden 2026 Suomea koskeva raportti

Lataa vuoden 2026 Euroopan laajuinen raportti