Kuivuustilanne jatkuu Itä-Suomessa, sateet helpottaneet tilannetta hieman (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)

Vedenpintojen taso alkavana kesänä määräytyy pitkälti sademäärien perusteella. Mikäli kesästä tulee lämmin ja vähäsateinen, voi viime kesän ja syksyn kaltainen kuivuustilanne toistua saaduista sateista huolimatta. Vaikein tilanne olisi tällöin todennäköisesti alueen suurilla järvillä Pielisellä, Viinijärvellä, Kallavedellä ja Saimaalla sekä Kymijoen Rautalammin reitin suurjärvillä.  Useilla säännöstellyillä järvillä tilanteen ennustetaan vähitellen parantuvan kesän kuluessa.

Juoksutusten rajoittamisella on torjuttu järvien vedenpintojen laskua

Pohjois-Karjalan Pielisellä luonnonmukaista juoksutusta on rajoitettu 9.4. alkaen. Juoksutuksen rajoittamista on jatkettu edelleen Lupa- ja valvontaviraston päätöksellä toukokuun alusta lähtien. “Vähennetyllä juoksutuksella on saatu nostettua Pielisen vedenkorkeutta noin 15 cm luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen nähden“, toteaa vesitalousasiantuntija Teppo Linjama.

Muualla Pohjois-Karjalassa Viinijärven pinta on ajankohdan alimmalla tasollaan vuonna 1974 alkaneella havaintojaksolla. Sama tilanne on Koitajoen Viiksinselällä, jossa havaintoja on vuodesta 1950. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella sijaitsevan Juojärven vedenkorkeus on 17 cm alle ajankohdan keskiarvon ja lähellä ajankohdan minimiä.

Pohjoisella Saimaalla vedenkorkeus on tällä hetkellä noin puoli metriä alle ajankohdan keskiarvon. Vuoksen juoksutusrajoitusten ansiosta vedenkorkeus on noin 25 cm ylempänä kuin luonnontilassa.

Pohjois-Savossa Kallaveden juoksutus tapahtuu ainoastaan luonnonkoskien kautta. ”Juoksutus patojen kautta lopetettiin jo tammikuussa, kun kuivuus oli ennakoitavissa”, kertoo vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen.

Etelä-Savossa, Mäntyharjun reitillä sijaitsevan ja Kissakosken voimalaitoksen säännöstelemän Puulan vedenpinnan laskua torjuttiin jättämällä kevään tulvajuoksutukset toteuttamatta säännöstelylupaan saadun poikkeusluvan nojalla. Toteutuneiden sateiden ja pienen juoksutuksen ansiosta Puulan pinta on noussut kuun puolivälistä noin 10 cm.

Puulan yläpuolella sijaitsevan luonnontilaisen Kyyveden vedenkorkeus on nyt lähes puoli metriä ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Varsinaista kevättulvaa ei Kyyvedellä kuluneena keväänä ollut, ja ennusteen mukaan vedenpinta tulee jatkamaan laskuaan syys-lokakuun vaihteeseen saakka.

Alhainen pohjavesi voi aiheuttaa kaivojen kuivumista

Pohjavesien pinnat ovat Itä-Suomessa laajalti selvästi keskimääräistä matalammalla tasolla ja laskusuunnassa. Toukokuun sateet eivät ole parantaneet juurikaan tilannetta, ja monin paikoin pohjaveden pinnat ovat lähteneet jo laskuun, kun yleensä sulamisvedet nostavat pohjaveden pintoja aina kesäkuulle asti. Tämä voi johtaa alhaisiin pohjavedentasoihin jo alkukesästä etenkin pienissä pohjavesiesiintymissä.  Lisäksi aikaisempien vuosien kuivuus näkyy matalina pinnantasoina myös suuremmissa pohjavesiesiintymissä. Alaisten pohjavedenpintojen tasot voivat lisätä paikallisia vedenhankinnan häiriöitä, jotka näkyvät yleensä ensimmäiseksi raakaveden laadussa.

Alueilla, joilla pohjavedet laskevat ennätyksellisen alas, on odotettavissa yksityisten kaivojen kuivumisia. Viime vuoden syksyllä suuria vaikutuksia vesihuoltolaitosten vedensaantiin ei vielä tullut. Tänä vuonna riski vielä alhaisemmista pohjavesitasoista on merkittävä, jolloin vaikutuksia sekä yksityisiin kaivoihin että vesihuoltolaitosten vedenhankintaan alkaa esiintyä. Myös käyttöveden laatuhaitat voivat lisääntyä vedenpintojen laskiessa.

Vesihuoltoverkoston ulkopuolella kuilukaivon varassa olevat paljon vettä käyttävät kiinteistöt (kuten karjatilat) ovat kuivuuden jatkuessa ensimmäisenä vaarassa jäädä ilman vettä. Porakaivot kestävät yleensä paremmin kuivuutta. Paras keino korjata tilanne on liittyä yleiseen vesijohtoon, mutta akuuttina apuna voidaan käyttää veden kuljettamista säiliöön tai elintarvikemuovilla vuorattuun kaivoon. Tähän tarvitaan kuljetuskalustoa ja elintarvikekäyttöön tarkoitettuja kuljetussäiliöitä.

Vesihuoltolaitosten ennakoivat toimet (tiedotus, veden määrä- ja laaturajoitukset) voivat osoittautua tarpeellisiksi, mikäli kuivuus pitkittyy.

Järvi	Vedenkorkeus 28.5.	Ero ajankohdan pitkän ajan keskiarvoon
Pielinen	NN+93,35 m	-60 cm
Orivesi-Pyhäselkä	NN+75,50 m	-60 cm
Viinijärvi	N60+78,55 m	-45 cm
Höytiäinen	NN+87,20 m	-20 cm
Koitere	NN+143,53 m	-10 cm
Pyhäjärvi	NN+79,50 m	-10 cm
Juojärvi	NN+100,73 m	-17 cm
Kermajärvi	NN+79,92 m	-25 cm
Varisvesi	NN+81,55 m	-45 cm
Kallavesi	N2000+81,99 m	-50 cm
Unnukka	NN+81,11 m	-8 cm
Haukivesi	NN+76,43 m	-50 cm
Onkivesi	NN+84,58 m	-10 cm
Syväri	NN+95,75 m	-40 cm
Puula	NN+94,57 m	-6 cm
Kyyvesi	NN+100,35 m	-45 cm
Pielavesi	N60+102,23 m	-40 cm
Iisvesi	NN+97,55 m	-35 cm
Konnevesi	NN+95,04 m	-30 cm

Seuraa kuivuustilannetta ja varaudu ennakkoon

Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata vesi.fi-palvelussa. Palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Elinvoimakeskukset seuraavat vesitilannetta alueellisesti ja jatkavat tiedottamista Järvi-Suomen kuivuustilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kuivuustilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuuskatsauksesta
(vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa.

Ilmoita kuivuuteen liittyvistä havainnoistasi vesi.fi-palvelussa

Matalista vedenkorkeuksista ja muista kuivuuteen liittyvistä havainnoista, kuten kaivojen kuivumisesta, voi ilmoittaa vesi.fi-sivuston karttapalvelussa. Ilmoitetut havainnot tulevat julkisesti näkyviin ja auttavat viranomaisia kuivuustilannekuvan ylläpidossa.


Vesitaloustehtävät Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa hoidetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.