Lasten aliravitsemus uhkaa lisääntyä nopeasti Sudanissa

Maatalous on elintärkeä elinkeino Sudanissa, sillä jopa 60–80 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa siitä. Pitkittynyt konflikti sekä kuivuus ja epäsäännölliset sateet ovat kuitenkin romahduttaneet tuotannon. Viljasadon ennustetaan pienenevän entisestään ennen tämän kuun kylvöjen alkamista.

Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan jo noin 19 miljoonaa ihmistä, eli kaksi viidestä sudanilaisesta, kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta. Jatkuva konflikti on aiheuttanut maailman suurimman pakolaiskriisin, pakottaen noin 14 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Tämä on vaikeuttanut pääsyä viljelymaille, vaurioittanut infrastruktuuria ja kastelujärjestelmiä sekä aiheuttanut pulaa siemenistä, lannoitteista ja maatalousvälineistä.

Aliravitut lapset ruuhkauttavat ravitsemusklinikoita

Itäisessä Gedarefin osavaltiossa, jota aikoinaan kutsuttiin Sudanin vilja-aitaksi, vaikutukset näkyvät ylikuormitetuilla ravitsemusklinikoilla, joissa hoidetaan yhä useampia aliravittuja lapsia. Vuoden ikäinen Omer* on yksi noin 50 vauvasta, joita on hoidettu vakavan akuutin aliravitsemuksen vuoksi viimeisen kuukauden aikana Pelastakaa Lasten ravitsemusklinikalla. Henkilökunnan mukaan tapausmäärät kasvavat ja tilanteen odotetaan pahenevan entisestään.

Omerin äiti Reem*, 35, kertoo, että pojalla on ollut terveysongelmia syntymästä asti, mutta vakavaan akuuttiin aliravitsemukseen sairastuminen johtuu konfliktista. Viljely on vähentynyt ja ruokittavia on entistä enemmän. Väestönkasvu on ollut Gedarefissa nopeaa, kun pahimmillaan jopa miljoona ihmistä saapui alueelle paetessaan väkivaltaa maan pääkaupungissa Khartumissa. Se kasvatti Gedarefin väestömäärää kolmanneksella. Nyt alueella elää noin 200 000 sisäistä pakolaista.

Pelastakaa Lasten ravitsemusklinikan henkilökunnan mukaan viime vuonna yli 1 400 lasta hoidettiin vakavan akuutin aliravitsemuksen vuoksi, ja 38 lasta menehtyi nälkään liittyviin syihin. Tänä vuonna klinikalla on tähän mennessä hoidettu noin 200 lasta, joista kolme on kuollut, ja henkilöstö arvioi tapausmäärien kasvavan nopeasti niukan satokauden aikana ennen lokakuussa alkavaa sadonkorjuuta.

Yhä useampi lapsi jää ilman hoitoa

Sota on romahduttanut myös terveydenhuoltojärjestelmän. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 37 prosenttia Sudanin terveydenhuollon yksiköistä ei ole toiminnassa, ja kansainvälisen avun leikkaukset pakottavat sulkemaan terveyskeskuksia eri puolilla maata. Lisäksi Lähi-idän kriisi on häirinnyt tarvittavien lääkkeiden ja aliravitsemuksen hoidossa käytettävän ravintovalmisteen toimituksia sekä nostanut maanviljelyssä tarvittavan polttoaineen ja lannoitteiden hintoja.

–  Sudanin lasten tilanne heikkenee entisestään konfliktin jatkuessa, ja se vaikuttaa miljooniin lapsiin. Alue, jonka pitäisi olla yksi maan tuottavimmista maatalousalueista, kamppailee nyt oman väestönsä ruokkimiseksi, ja perheet ovat joutuneet äärirajoille. Lapset saapuvat klinikoille vaarallisen aliravittuina, ja ilman kiireellistä apua heitä tulee lisää ennen kuin sadonkorjuu alkaa, sanoo Pelastakaa Lasten Sudanin maajohtaja Mohamed Abdiladif.

–  Kansainvälinen yhteisö ei voi kääntää katsettaan pois. Tarvitsemme kiireellisesti lisää rahoitusta sekä esteettömän pääsyn avun toimittamiseksi, jotta voimme turvata lapsille hengenpelastavaa ravintoa ja terveydenhoitoa, ennen kuin kriisi riistäytyy entistä pahemmin hallinnasta, Mohamed Abdiladif vetoaa.

Vain 22 prosenttia YK:n 2,9 miljardin dollarin humanitaarisen avun vetoomuksesta vuodelle 2026 on katettu. Pelastakaa Lapset korostaa kiireellistä lisärahoituksen tarvetta, jotta elintärkeä apu Sudanissa voi jatkua.

Pelastakaa Lapset on toiminut Sudanissa vuodesta 1983 lähtien. Järjestö tarjoaa apua lapsille ja perheille, joita konfliktit, pakenemaan joutuminen, äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat koetelleet.

*Nimet on muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi