Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 000

Ruotsinkielisten perheiden osuus on pysynyt 4 %:ssa ja saamenkielisten perheiden alle prosentissa vuodesta 1995 asti. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen perheet-tilastosta.

”Suurin osa perheistä on edelleen suomenkielisiä, vaikka osuus on pienentynyt 30 vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Viime vuonna 81 prosentissa perheistä ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat suomenkielisiä”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.

Perheistä 3 %:ssa puolisot puhuvat eri kotimaisia kieliä. Kotimaankielisen ja vieraskielisen puolison muodostamia perheitä oli 5 %. Vuonna 1995 tämä osuus oli 1 %.

Perheissä voidaan puhua myös useampia kieliä. Koska väestötietojärjestelmässä yhdellä ihmisellä voi olla vain yksi äidinkieli, jäävät mahdolliset muut kielet piiloon. Yksi ihminen voi olla myös kaksi- tai monikielinen, mutta hän näkyy väestötietojärjestelmässä ja siten myös tilastossa vain yhden kielen mukaan.

Vieraskielisissä perheissä yleisimmät kielet ovat venäjä, viro, arabia, ukraina ja farsi.

Lapsiperheissä suurempi osuus vieraskielisiä kuin kaikissa perheissä

Vieraskielisten lapsiperheiden osuus oli 14 % kaikista lapsiperheistä vuonna 2025. Vuonna 1995 vieraskielisiä lapsiperheitä oli 1 % ja vuonna 2015 jo 7 %. Vieraskielisessä lapsiperheessä molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi on vieraskielinen. Myös ne perheet, joissa toinen puoliso on vieraskielinen ja toinen kotimaankielinen, ovat yleistyneet. Tällaisten perheiden osuus lapsiperheistä on 5 %.  Ruotsinkielisten lapsiperheiden osuus oli viime vuonna 3 % ja kahta kotimaista kieltä puhuvien 2 %.

Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

”Pitkällä aikavälillä vieraskielisten lapsiperheiden määrän kasvu on ollut nopeaa. Samalla kotimaankielisten lapsiperheiden osuus on laskenut. Lapsiperheissä vieraskielisten suurempi osuus verrattuna kaikkiin perheisiin johtuu vieraskielisten muuta väestöä nuoremmasta ikärakenteesta”, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.

Yleisimmät kielet vieraskielisissä lapsiperheissä ovat venäjä, arabia, viro, somali ja ukraina.

Suomenkielisten lapsiperheiden osuus oli 91 % vuonna 1995 ja 75 % vuonna 2025. Ruotsinkielisten osuudet vastaavina vuosina olivat 4 % ja 3 %.

Perheen lapsella voi olla eri ensimmäinen kieli kuin saman perheen aikuisilla. Tässä tarkastellussa lapsen eri kieli jää piiloon, sillä tarkastelu tehdään perheen vanhempien perusteella.

Ukrainalaisten perheiden määrä kasvanut

Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 6 764 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 1 577 perheellä.

Ukrainalaisperheiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti vuodesta 2023 lähtien. Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa vasta vuoden maassa oleskelun jälkeen, joten he ovat alkaneet näkyä väestötilastoissa vasta vuodesta 2023 eteenpäin. Lapsiperheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia, oli vuonna 2022 väestössä vain 890, mutta vuonna 2025 jo 3644.

Todellinen määrä on todennäköisesti tätäkin suurempi, sillä väestötietojärjestelmässä on tavallista enemmän puutteita niiden henkilöiden tiedoissa, jotka ovat saapuneet Suomeen tilapäisen suojelun direktiivin nojalla. Puutteet perhesuhdetiedoissa voivat estää esimerkiksi lasten ja vanhempien tunnistamisen samaksi perheeksi tilastossa.