SuPerin Inberg: Työsopimuslain muutokset lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla

Lainsäädäntömuutokset määräaikaisuuksien ja lomautusilmoitusajan osalta koskevat lähtökohtaisesti kaikkia työnantajia, vaikka lakiuudistuksen tavoitteena on ollut parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.

Lomautus voi lain perusteella jatkossa alkaa seitsemän päivän kuluttua ilmoituksen alkamisesta eli todella nopeasti, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu pidemmästä lomautusilmoitusajasta. Tämä siirtää työnantajan taloudellista vastuuta työntekijälle sosiaali- terveys- ja kasvatusalojen osalta erityisesti yksityisellä sektorilla.

Ammattiliittojen ja työehtosopimusten rooli korostuu, kun työntekijän asemaa heikennetään. Esimerkiksi hyvinvointialojen ja kuntien työehtosopimuksissa (SOTE-sopimus, KVTES ja HYVTES) on sovittu kolmen viikon lomautusilmoitusajasta, jota tulee noudattaa edelleen.

Syrjintää lisäävä laki on muutettava

Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa tarkoin ja arvioi ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia koskevien säännösten sukupuolivaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin. Selvitys seurannan ja arvioinnin tuloksista on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2029 loppuun mennessä.

SuPeriin tulee jatkuvasti yhteydenottoja ketjuttamiseen ja raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen. Naisvaltaisilla aloilla, kuten hoitotyössä ja varhaiskasvatuksessa, määräaikaiset sopimukset ovat jo nyt yleisiä. Tehdyillä muutoksilla heikennetään suoraan synnytysikäisten naisten asemaa ja niillä voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Kun perusteita ensimmäiselle määräaikaiselle työsopimukselle ei vaadita, määräaikaisia työsopimuksia solmitaan yhä enemmän ja syrjintä lisääntyy. Siksi vaadimme, että työsopimuslaki korjataan määräaikaisuuksien osalta ennalleen heti seuraavan vaalikauden alussa, Inberg vaatii.