Alkuvuodesta yrityslainojen nostot vähenivät
2.6.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomalaiset yritykset nostivat tammi–huhtikuussa 2026 vähemmän lainoja kuin samaan aikaan vuonna 2025. Yritykset nostivat kuitenkin huhtikuussa 2026 enemmän lainoja kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Huhtikuussa 2026 uusien nostojen keskikorko nousi hieman vuodentakaisesta. Uusia yrityslainoja nostettiin keskimäärin 4,07 prosentin korolla huhtikuussa. Yrityslainakanta oli 63,5 mrd. euroa huhtikuussa 2026.
Huhtikuussa 2026 yritykset 1 nostivat uusia lainoja Suomessa toimivista pankeista 1,9 mrd. euron edestä, mikä oli 4 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Sen sijaan kokonaisuudessaan alkuvuoden aikana eli tammi–huhtikuussa 2026 yritysten lainanostot kuitenkin vähenivät. Yritykset nostivat alkuvuodesta 2026 uusia lainoja yhteensä 6,2 mrd. euron edestä, mikä oli 18,0 % vähemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona.
Uusien yrityslainojen keskikorko nousi huhtikuussa 2026 hieman vuodentakaisesta. Huhtikuussa nostettujen uusien yrityslainojen keskikorko oli 4,07 %, kun vuotta aiemmin se oli 4,03 %. Huhtikuussa uusista yrityslainoista 76 % oli euriborsidonnaisia.
Pankkien myöntämien yrityslainojen kanta kasvoi huhtikuussa 470 milj. euroa maaliskuusta ja oli huhtikuun lopussa 63,5 mrd. euroa. Vaikka yritysten uudet lainanostot ovat alkuvuonna vähentyneet, yrityslainakannan vuosikasvu oli edelleen 3,5 %. Yrityslainakanta on kasvanut marraskuusta 2025 lähtien.
Yrityslainoista kirjattiin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi enemmän luottotappioita kuin vuotta aiemmin. Luottotappioita kertyi yhteensä 160 milj. euroa eli 55 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lainoista kirjatut arvonalentumiset sen sijaan vähenivät hieman, ja niitä kirjattiin 740 milj. euroa. Yritysten hoitamattomien lainojen määrä 2 kasvoi vuodentakaisesta 3,7 % ja oli ensimmäisen neljänneksen lopussa yhteensä 2,0 mrd. euroa. 3
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2026 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 90 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi maaliskuusta ja oli 3,12 % huhtikuussa. Asuntolainakanta oli huhtikuun 2026 lopussa 105,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset ja asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja huhtikuussa 2,5 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 550 milj. euroa. Uusien nostettujen yritys- ja asuntoyhteisölainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 3,83 %. Suomalaisille yrityksille ja asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 109,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun 2026 lopussa 117,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,81 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 71,3 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 16,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1 330 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 2,43 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.6.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
1 Pl. asuntoyhteisöt.
2 Hoitamaton lainakanta on bruttomääräinen eli kertyneitä arvonalentumisia ei ole vähennetty.
3 Lisää tietoa mm. luottotappiosta, arvonalentumisesta ja hoitamattomasta lainakannasta Dasboardit-sivuston kohdasta Yrityslainat.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten13.10.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Bangkok den 16 oktober 2026. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme