Hyökkäykset terveydenhuoltoa kohtaan lisääntyneet, vaikka 10 vuotta sitten sovittiin toisin

Yli 80 jäsenvaltiota sitoutui 10 vuotta sitten suojelemaan terveydenhuollon ja humanitaarisen avustustyön henkilöstöä, infrastruktuuria, kuljetuksia ja välineitä. Päätöslauselma 2286 vahvisti Geneven sopimusten mukaista terveydenhuollon suojelua konflikteissa. 

Päätöslauselma ei ole tuonut helpotusta tilanteeseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana terveydenhuoltoon kohdistuvat iskut konflikteissa ovat lisääntyneet merkittävästi. 

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pelkästään viime vuonna terveydenhuollon laitoksiin iskettiin 1 348 kertaa. Hyökkäysten seurauksena kuoli 1 981 ihmistä.

”Se, mitä aiemmin pidettiin poikkeuksellisena, on nyt arkipäivää”, sanoo Kaisa-Leena Juvonen, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja.

Sairaaloita suljetaan turvallisuusuhkien vuoksi 

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on nähty muun muassa sairaaloihin kohdistettuja ilmaiskuja Syyriassa ja pommituksia Ukrainassa, drooni-iskuja sairaalaan Myanmarissa sekä hyökkäyksiä selvästi merkittyjä ambulansseja vastaan Haitissa ja Libanonissa. 

Tekijöiden vastauksena on usein ollut kiistäminen, virheeseen vetoaminen tai väitteet suojelun menettämisestä. 

Terveydenhuollon työntekijöiden kohtelu on muuttunut: sen sijaan, että heitä suojeltaisiin, heitä kohdellaan yhä useammin aiheettomasti epäiltyinä.

Hyökkäysten välitön seuraus on, että ihmisiä kuolee ja loukkaantuu. Pidemmällä aikavälillä konfliktialueilla elävät ihmiset jäävät ilman henkeä pelastavaa hoitoa, jos humanitaariset järjestöt joutuvat keskeyttämään toimintansa heikentyneen turvallisuuden vuoksi.

Iskuissa kuollut 21 Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijää 10 vuodessa 

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä on avustustyötä yli 70 maassa ympäri maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 21 järjestön työntekijää on kuollut 15 eri välikohtauksessa työtehtäviään hoitaessaan. 

”Pelkästään Gazassa on tapettu 15 kollegaamme lokakuun 2023 jälkeen. Nämä luvut ovat äärimmäisen poikkeuksellisia aiempaan verrattuna”, korostaa Kaisa-Leena Juvonen.  

Iskuja terveydenhuoltoon tehdään myös Libanonissa. Toukokuussa 2026 vain kymmenen päivän aikana iskuissa kuoli yhdeksän terveydenhuollon työntekijää, 48 loukkaantui ja seitsemään ambulanssiin osui Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan.

Etelä-Sudanissa Lääkärit Ilman Rajoja joutui huhtikuussa 2026 sulkemaan sairaalan sen jälkeen, kun sairaala-alueelle oli pudotettu pommi lentokoneesta. Järjestö oli vastannut sairaalan toiminnasta yli 30 vuoden ajan. Sairaalan sulkemisen myötä 250 000 ihmistä jäi ilman terveyspalveluja. 

Kyseessä ei Etelä-Sudanissakaan ole yksittäistapaus. Vuoden 2025 alusta lähtien järjestön toimipisteisiin ja henkilökuntaan on kohdistunut 12 hyökkäystä, joiden takia Lääkärit Ilman Rajoja on joutunut sulkemaan kolme muutakin sairaalaa. 

Järjestön tietojen mukaan Etelä-Sudanin hallituksen joukot ovat ainoa maan konfliktin osapuoli, jolla on kyky toteuttaa ilmaiskuja.

Suomen tuomittava johdonmukaisesti hyökkäykset

Lääkärit Ilman Rajoja vaatii valtioita kunnioittamaan velvoitteitaan ja sitoumuksiaan päätöslauselman 2286 mukaisesti. Hyökkäyksiä terveydenhuollon työntekijöitä ja infrastruktuuria vastaan on nähty lähes jokaisessa konfliktissa viimeisen vuosikymmenen aikana.

”Päätöslauselma sitoo kaikkia YK:n jäsenvaltioita, myös Suomea. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus takaa työntekijöille ja potilaille suojelun. Sen on perustuttava tekoihin, ei pelkkiin sanoihin. Kutsumme tänään avattavassa vetoomuksessa suomalaiset mukaan vetoamaan kanssamme eduskuntaan: jokainen isku terveydenhuoltoa kohtaan on tuomittava ja syylliset saatava vastuuseen”, Kaisa-Leena Juvonen vaatii.