Metsälinnut välttelevät avohakkuualueita

Lähes kaksi kolmasosaa pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä kuuluu puuntuotannon alueisiin. Yleisin keino puun keräämiseen on avohakkuu, jossa tietyltä alueelta kaadetaan kaikki puut tai suurin osa niistä. Tästä seuraa, että alueella elävien metsälajien elinympäristö muuttuu hyvin nopeasti.

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat selvittivät, miten avohakkuu vaikuttaa Lounais-Suomessa eläviin metsälintuihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että paikalliset metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaita avohakkuita.

Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lintujen ääniä, ja tutkijat kykenivät tunnistamaan äänten perusteella 12 tutkimusalueilla asuvaa lintulajia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki lintulajit eivät suhtautuneet avohakkuualueisiin samalla tavalla.

Tutkimuksessa tarkastelluista linnuista puukiipijä vältteli hyvin selvästi alueita, joilla oli suoritettu voimakkaita avohakkuita, mutta myös alueita, joilla hakkuut olivat olleet maltillisempia. Töyhtötiainen ja hippiäinen välttelivät avohakkuualueita vain silloin, kun hakkuut olivat olleet voimakkaita. Sen sijaan palokärjen liikkuminen alueella jopa lisääntyi avohakkuun jälkeen, mihin todennäköisesti vaikuttivat muuttuneen elinympäristön tilapäisesti tarjoamat mahdollisuudet ravinnon ja pesimisen suhteen.

Tutkijat ehdottavat, että avohakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähennettäisiin ottamalla käyttöön metsänhoitomenetelmiä, jotka ylläpitävät paremmin metsien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen jatkuvuutta. Heidän mukaansa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millaiset käytännöt tulevat parhaiten luonnon monimuotoisuutta.

– Tuloksemme korostavat tarvetta ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon, kun tehdään metsänhoitoa koskevia päätöksiä, toteaa väitöskirjatutkija Pavan Chikkanarayanaswamy Turun yliopistosta.

Suomessa ympäri vuoden elävät metsälinnut antavat tärkeää tietoa avohakkuiden vaikutuksista

Tutkijat tarkastelivat avohakkuiden vaikutusta lintuihin vertailemalla lintujen ääntelyaktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia avohakkuualueilla sekä alueilla, joilla ei oltu tehty avohakkuita. Lintujen ääntelyaktiivisuus väheni merkittävästi alueilla, joissa yli kolmasosa metsästä oli hakattu sadan metrin säteellä ääntä tallentaneesta laitteesta.

Tutkijat keräsivät äänidataa ensin viikon ajan, varhaiskeväällä vuonna 2020. Toisen kerran he keräsivät äänidataa viikon ajan keväällä vuonna 2024 sen jälkeen, kun puolessa tutkimuspaikoista oli toteutettu avohakkuita. Tutkijat analysoivat äänitallenteet kuuntelemalla ja tekoälyä apuna käyttäen.

Aiemmat tutkimukset avohakkuiden vaikutuksista pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsälintuihin on tutkijoiden mukaan dokumentoitu hyvin, mutta suurin osa tutkimuksista keskittyy muuttolajeihin. Heidän mukaansa paikalliset metsälinnut, jotka elävät metsissä ympäri vuoden ja ovat alttiita elinympäristöissä tapahtuville muutoksille, voidaan nähdä keskeisinä indikaattoreina avohakkuiden seurauksista.

– Toisin kuin muuttolinnut, paikalliset lajit pysyvät samoissa metsissä ympäri vuoden, mikä tekee niistä ihanteellisia tutkimuskohteita, kun halutaan seurata elinympäristöissä tapahtuneiden muutosten vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa tarkastelemamme metsälintulajit ovat metsäympäristön terveyden tärkeitä indikaattoreita myös EU:n lainsäädännön mukaan, sanoo professori Jon Brommer Turun yliopistosta.