Omakotiliitto selvitti mökkeilyn maksuja - mökkikuntien alueelliset maksut nousseet ja erot kasvaneet

Kesä tuo jälleen mökkiläiset rantojen, saunojen ja laiturien äärelle – mutta samalla myös laskut kolahtavat postilaatikkoon. Omakotiliitto selvitti kahdeksatta kertaa vapaa-ajan asukkaille lankeavia kunnallisia ja alueellisia maksuja.

Selvityksen mukaan kiinteistövero, sähkö ja jätemaksut ovat nousseet vuodessa enemmän ja useammalla paikkakunnalla kuin vuosi sitten. Samalla erot kuntien välillä ovat jyrkentyneet ja ovat nyt yli kaksinkertaisia.

Kalleimmat kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat vertailussa mukana olevista kunnista jälleen Savonlinnassa mökkeilevällä. Siellä vapaa-ajan asunnon kiinteistövero, sähkö ja jätemaksut maksavat yhteensä 1427 euroa vuodessa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Mikkeli, Kangasala, Kuopio ja Puumala.

Edullisimmassa kunnassa Oulussa vastaavat maksut jäävät 649 euroon eli reilusti yli puolta pienemmiksi. Vertailun seuraavaksi edullisimmat kunnat ovat Pori, Mustasaari, Kouvola ja Kittilä.

Keskimäärin mökkiläinen maksaa kiinteistöveroa, sähköä ja jätemaksuja vuosittain 995 euroa.

Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kertoo, että vertailun avulla liitto tuo esiin alueellisten maksujen kehitystä ja vaihtelua mökkikuntien välillä.

”Mökin hankinta- ja remonttikustannusten lisäksi mökkeilystä tulee kustannuksia vertailun maksuista, kuten kiinteistöverosta, joita ei aina huomaa etukäteen miettiä”, sanoo Marju Silander.

Vertailussa mukana olevat 25 suurinta mökkipaikkakuntaa kattavat noin 146 000 kesämökkiä eli lähes kolmanneksen kaikista Suomen mökeistä.

Paikoin hurjaa nousua

Vertailun kallein vapaa-ajan asukkaan kiinteistövero on Kangasalla, 679 euroa, ja edullisin Kittilässä, 210 euroa.

Kalleimpia jätemaksuja maksetaan Mustasaaressa, 80 euroa, edullisempia Kangasalla, 21 euroa.

Kalleimmat sähkömaksut ovat Savonlinnan, Mikkelin, Puumalan ja Mäntyharjun alueella mökkeilevillä, 802 euroa vuodessa, edullisimmat Oulussa, 333 euroa.

 Viime vuodesta mökkeilyn kunta- ja aluekohtaiset maksut nousivat keskimäärin noin kolme prosenttia (30 euroa), kun luku oli vuosi sitten yhden prosentin (10 euroa). Kiinteistövero nousi vuodessa 3 euroa, sähkömaksu 25 ja jätemaksu 2 euroa.

Paikoin nousua on tullut paljon enemmän, eniten Savonlinnassa. Siellä kallistuneet kiinteistövero ja sähkömaksut ovat hilanneet maksuja ylöspäin vuodessa lähes 130 euroa. Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero nousi kaupungissa yhteensä 63 euroa eli 12,4 prosenttia. Rakennuksen kiinteistövero nousi miltei 30 prosenttia.

Ihan kaikkialla hinnat eivät ole nousseet, sillä Parainen tekee poikkeuksen nousutrendiin. Siellä maksut laskivat muutaman euron, kun jätemaksut alenivat viime vuodesta jopa 24 prosenttia (15 euroa).

 

Mökkiläisillä oltava varaa myös remonttiin

Kun tarkastelee kustannusten kehitystä pidemmällä aikavälillä, ovat kustannukset nousseet seitsemässä vuodessa suosituimmilla mökkipaikkakunnilla keskimäärin yli 30 prosenttia. Kiinteistövero on noussut keskimäärin 68 euroa, sähkömaksu 153 euroa ja jätemaksu 14 euroa.

Omakotiliitto kannustaa pitämään hyvää huolta omista taloista ja mökeistä. Siksi pitkään jatkunut kustannusten nousu aiheuttaa liitossa huolta.

”Se rokottaa väistämättä kukkaroa ja vähentää mahdollisuuksia teettää remontteja. Olisi tärkeää, että kotitalouksilla riittää taloudellisia varoja myös remontteihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen tai esteettömyyden lisäämiseen, joka ikääntymisen myötä on tärkeä tekijä mökin käytettävyydessä”, sanoo Marju Silander.

”Ja vastaavasti remonttien teettäminen tarjoaisi myös työpaikkoja mökkikunnissa”, Silander huomauttaa.

 

Mökkiläisten voimavarat jäävät usein hyödyntämättä

 Vapaa-ajan asukkaiden voimavaroja voisi hyödyntää ja huomioida kuntien toiminnassa ja kehittämisessä paljon nykyistä enemmän, toteaa puolestaan Vapaa-ajan asukkaiden Liiton VAALin puheenjohtaja Raimo Kosonen.

”Vapaa-ajan asukkailla on paljon osaamista ja kiinnostusta mökkikuntansa kehittämiseen. Jos kunnat näkisivät ja hyödyntäisivät tätä lisäarvoa selkeämmin, se saattaisi vaikuttaa myös mökkeilijälle kohdistuviin aluekohtaisiin kustannuksiin”, Kosonen arvelee.

Mökkiläiset tuovat kunnille kiistatonta elinvoimaa. Mökin korjaus- ja rakennustöihin, lumen auraukseen ja kulttuuri- ja ravintolapalveluihin tarvitaan paikallisia tekijöitä, ja vapaa-ajan asukkaista iso osa on kiinnostunut hyödyntämään mökkikunnan palveluita. Tämä kävi ilmi viime vuonna tehdyistä VAALin kyselystä sekä maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometristä, joihin vastasi molempiin reilu 1 100 vapaa-ajan asunnon omistajaa.

”Eikä mökistä iän karttuessa hevillä luovuta, vaan tarvetta erilaisille palveluille tulee usein vielä aiempaa enemmän”, Raimo Kosonen muistuttaa.

Näin mökkikuntien alueellisten maksujen vertailu tehtiin

 Vertailussa tarkasteltiin 25 suurimman mökkipaikkakunnan vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroa, sähkömaksuja ja jätemaksuja.

Laskennassa käytettiin esimerkkimökkiä, joka on 50-neliöinen, 35 vuotta vanha sähköistetty puurakenteinen vapaa-ajan asunto omalla 4 500 neliön tontilla. Mökin sähkönkulutukseksi arvioitiin 1 000 kWh vuodessa.

Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy Omakotiliiton toimeksiannosta.