Hallintovaliokunnan sd-edustajat: Kansalaisuuskoe tukee kotoutumista

Kysymykset koskisivat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria.

– Kansalaisuuden saaminen on merkittävä askel ihmiselle, joka on rakentanut elämänsä Suomeen. On perusteltua, että kansalaisuuden saaminen edellyttää perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että ihmiset otetaan kotoutumispalvelujen piiriin heti maahantulon jälkeen, Paula Werning toteaa.

Hallintovaliokunnan SDP:n jäsenten mukaan onnistuneen kotoutumisen tärkein edellytys on edelleen kielen oppiminen.

– Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on avain työelämään, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, siksi meidän on panostettava nykyistä vahvemmin kielikoulutukseen, sanoo Saku Nikkanen.

Hallintovaliokunnan SDP:n edustajien mukaan kansalaisuuskokeen käyttöönotto korostaa myös sitä, että kotoutumisen palveluiden on oltava saatavilla heti maahan saapumisesta lähtien.

– Kotoutuminen alkaa ensimmäisestä päivästä Suomessa. Mitä nopeammin ihminen pääsee kieliopintoihin, ohjaukseen ja muihin kotoutumista tukeviin palveluihin, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on rakentaa elämäänsä Suomessa. Kun palvelut toimivat, voidaan myös yksilöltä odottaa aktiivista osallistumista ja vastuunkantoa omasta kotoutumisestaan, painottaa Juha Viitala.

Hallintovaliokunnan SDP:n edustajat korostavat, että kansalaisuuskoe ei saa jäädä irralliseksi testiksi, vaan sen tulee tukea kotoutumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.

– Kansalaisuuskoe voi parhaimmillaan kannustaa perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja vahvistaa osallisuutta. Seuraava askel lainsäädännössä on kuitenkin huolehtia siitä, että myös työperäisen maahanmuuton yhteydessä kielitaidon kehittämisen vastuut ovat nykyistä selkeämmät. Töiden perässä Suomeen muuttavienkin kohdalla tulisi kiinnittää enemmän huomiota kielen oppimiseen ja työnantajien vastuuseen kielikoulutuksen tarjoamisesta, korostaa Eveliina Heinäluoma.