Suomalaisnuorten usko maailman tulevaisuudesta ennätysheikkoa - taloudellinen turva ja kokemus osallisuudesta ratkaisevaa

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Liisa Mäkisen ja Katri Savolaisen sekä Nuorisotutkimusseuran tutkijoiden Sofia Laineen ja Alisa Horsmanheimon tutkimuksessa selvitettiin nuorten tulevaisuususkon tilaa ja sen yhteyttä heidän ympäristökäyttäytymiseensä.

Tulokset perustuvat vuoden 2025 Nuorisobarometrin aineistoon (n=2312) sekä valtioneuvoston kanslian alaisen nuorten luonto- ja ilmastoryhmän (NUOLI) toteuttamaan kyselyyn (n=95).

Nuorisobarometri on Nuorisotutkimusseuran vuosittain toistuva kyselytutkimus, jossa tutkitaan 15–29-vuotiaiden Manner-Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita. Tämä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli oli osa sen yhteydessä julkaistua artikkelikokonaisuutta. Vuoden 2025 barometrin vastaukset kerättiin verkkokyselynä keväällä 2025. NUOLI-aineisto kerättiin verkkokyselynä keväällä 2024 nuorten ilmastohuippukokoukseen osallistuneiden järjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajilta.

Toimeentulo, yhteiskuntaan kiinnittyminen ja poliittinen suuntautuminen yhteydessä tulevaisuususkoon

Tutkimukseen osallistuneista nuorista jopa 51 % suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti, kun taas omaan tulevaisuuteensa pessimistisesti suhtautuu noin joka kuudes (17 %).

Nuorten tulevaisuususkoa selittävät erityisesti perheiden toimeentulon taso, kokemus suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta sekä poliittinen suuntautuminen. Hyvä toimeentulo ja kokemus kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä oikeisto-vasemmisto-akselilla oikealle sijoittuminen ovat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä vahvempaan tulevaisuususkoon.

Tulevaisuususko ei yksin selitä ympäristötoimintaa

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten tulevaisuususko on yhteydessä nuorten ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Tulosten mukaan yksilölliset taustatekijät, kuten arvot ja sosioekonominen asema, selittävät pitkälti myös ympäristökäyttäytymistä, eikä tulevaisuususko tuo merkittävää lisäselitystä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että ympäristöön liittyvä syyllisyys ja kokemus omien voimavarojen ylittymisestä korostuvat yhteiskunnallisesti aktiivisten järjestönuorten keskuudessa.

Taloudellinen turva ja osallisuus keskeisiä tulevaisuususkon vahvistamisessa

Tutkimustulokset tukevat käsitystä, että nuorten tulevaisuususko vahvistuu, kun taloudellinen turva ja osallisuuden kokemukset ovat kunnossa.

- Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin, joilla on heikompi taloudellinen tilanne tai heikompi kiinnittyminen yhteiskuntaan, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Liisa Mäkinen.

Tutkimus osoittaa, että nuoria on myös tuettava kohtaamaan ympäristöasioihin liittyviä vaikeita tunteita niin, että toivo ja toimintakyky säilyvät.

- On erityisen tärkeää varmistaa, että nuorilla on konkreettisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa vaikuttavissa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Nuoret ovat erittäin tietoisia ympäristökriisistä ja muista globaaleista haasteista. Fokus tulisikin olla lähempänä omaa arkea ja vaikuttamismahdollisuuksia: tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä itse kukin voi tehdä paremman tulevaisuuden eteen, ja keneltä puolestaan tulisi vaatia järeämpiä toimia, jotta maailma voisi paremmin, Mäkinen toteaa.

Tutkimus kytkeytyy ajankohtaiseen keskusteluun nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuususkon heikkenemisestä. Tulokset täydentävät opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2026 julkaisemia toimenpidesuosituksia, joissa korostettiin osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien merkitystä nuorten tulevaisuususkolle.

Lisätietoja:
Liisa Mäkinen
väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
liisa.e.makinen@jyu.fi 

Julkaisu:
Mäkinen, L., Horsmanheimo, A., Laine, S., & Savolainen, K. (2026). Suomalaisnuorten tulevaisuususko ja sen yhteydet ympäristökäyttäytymiseen