Keski-Suomen hyvinvointialueelle voitto valtakunnallisessa työhyvinvoinnin kehittämiskisassa

Voiton vei Muuramen Kinkomaalla sijaitsevan hoivakoti Hannalan työyhteisö kehittämisratkaisulla, jossa henkilöstön osallistumista muutoksiin on vahvistettu systemaattisesti. 

Tuomariston mukaan voittoisan ratkaisun vahvuutena on yhteinen ja ohjattu tapa käsitellä muutoksia: 

“Uutuusarvona on systemaattisuus ja ohjeet, joilla tiimivastaavia ohjataan keskustelemaan sisäisistä muutoksista. Näin varmistetaan, että jokainen tiimi pääsee muutosta miettimään ja vastaamaan samoihin kysymyksiin sekä antamaan näkemyksensä asiasta.” 

Voittajayksikössä työskentelevä lähihoitaja ja työsuojeluyhdyshenkilö Tanja Gökce pitää osallisuuden lisäämistä keskeisenä työhyvinvoinnin tekijänä: 

– Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön heijastuvat positiivisesti työssäjaksamiseen 

Kilpailussa menestyi myös kaksi muuta Keski-Suomen hyvinvointialueen työyhteisöä.  

Opiskeluhuollon esi- ja perusopetuksen psykologitiimit ovat käynnistämässä uudenlaisia vertaisryhmiä tukemaan jaksamista muutosten keskellä. 

”Uutuusarvona on vertaistukiryhmätoiminnan hyödyntäminen muutoksessa. Vertaisryhmän etuna mentorointiin on, että siihen voivat osallistua kaikki työkokemuksesta riippumatta”, tuomaristo perustelee sijoittumista TOP 10-listalle.  

Yksikön palveluvastaava Virva Jukarainen kertoo vertaisryhmien käynnistyvän syksyllä. 

– On tärkeää, että työntekijöiden ääni kuuluu teoissa. Kiitos kaikille tiimiläisille!, hän kommentoi.  

Avosairaanhoidon vastaanottopalveluissa Laukaassa ja Konnevedellä henkilöstöä kuullaan aiempaa laajemmin ammattiryhmittäin. Yksikön oma johtotiimi kokoontuu viikoittain ratkaisemaan kehittämistyön haasteita ja esillä ovat myös henkilöstön kehittämisideat ja potilaspalautteet. Johdon kehittämispalavereissa esihenkilöt saavat ylätason raamit kehittämistyölle. 

Kipinä-kilpailun tuomaristo kommentoi kehitysideaa näin: “Henkilöstön kuuleminen on viety käytännön tasolle siten, että johtotiimi käsittelee kehittämistyötä viikoittain. Käsittelyn aikana kuullaan eri ammattiryhmiä ja otetaan mukaan kehittämistyöhön. […] Esihenkilöiden ja johdon yhteiset kehittämispalaverit ovat tärkeitä, jotta esihenkilöillä on tietoa omista vastuistaan, mahdollisuuksistaan vaikuttaa ja käytössä olevista keinoista. Esihenkilö ei jää näin ollen yksin muutoksen johtamisessa.” 

–Jatkamme viikoittaisia johtotiimin tapaamisia, joissa keskeinen tehtävämme on ratkaista ajankohtaisia haasteita, tiedottaa muutoksista ja varmistaa henkilöstön kuuleminen. Syksyllä pidämme myös kehittämisiltapäivän, jossa henkilökunta pääsee itse vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja sitä kautta sitoutumaan yhdessä sovittuun toimintamalliimme, kertoo osastonhoitaja Marika Raudasoja tulevista suunnitelmista.